Lue keskustelun säännöt.
HS: Essee on nyt seksikäs. Piilaakson teknologiaoligarkit rustaavat nyt tuhansien sanojen ja kymmenien sivujen pituisia esseitä
12.08.2026 |
Essee on omakohtainen, pohdiskeleva teksti jostain ilmiöstä, tai aiheesta. Nyt tekno-oligarkit ovat joukolla tarttuneet näppiksiin ja ryhtyneet paukuttamaan tekstiä metrikaupalla. Lyhyiden someviestien ja -videoiden vastapainona voidaan nähdä jopa 20-30 sivuinen essee, jonka toimitusjohtaja, kuten Metan Zuckerberg, on kirjoittanut pohdiskellen bisneksen ja ihmiskunnan kohtaloa.
On myös mahdollista, että esseet onkin kirjoittanut firman oma AI eikä kukaan ole lukenut niitä kokonaan, vaan pyytänyt AI:n laatimaan lyhyen muutaman lauseen tiivistelmän.
HS kysyy, missä ovat Suomen yritysjohdon ja johtajien esseet? Ehkä Petteri Orpo pitäisi seuraavalla pääministerin kyselytunnilla istuttaa penkkiin ja antaa kynä sekä paperia ja vaatia kirjoittamaan tuhansien sanojen essee Suomi-laivan kurssista?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei muuta kuin kaikki pistää AI:n lukemaan setien AI:lla sepittämiä tarinoita.
En kyllä tiedä mitä hyöyä tai iloa tästä on kenellekään.
Ainakin saadaan harvinaisia maametalleja hassattua komponentteihin ja datakeskukset tuottamaan päästöjä, ja viemään sähköä sekä puhdasta vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei muuta kuin kaikki pistää AI:n lukemaan setien AI:lla sepittämiä tarinoita.
En kyllä tiedä mitä hyöyä tai iloa tästä on kenellekään.
Ihmiset on muutenkin unohdettu jo aikaa sitten. Puhutaan ja päätetään puhumisen ja päättämisen ilosta. Valta turmelee.
Arvaan tulevaisuuden kuuluvan niille lapsille ja nuorille, jotka osaavat itsenäisesti yhä lukea, laskea ja tuottaa tekstiä ilman teknologian avustusta.
Olihan siitä MIT tutkimuskin, että tekoälyn käyttö laski aivokapasiteettia huomattavasti.
"Tekoälybuumi teki esseistä seksikkäitä rahantekokoneita
Piilaakson johtajat ovat alkaneet kirjoittaa mammuttimaisia esseitä. Viimeisimpänä Mark Zuckerberg julkaisi oman pohdintansa siitä, miten tekoäly muuttaa maailmaa, kirjoittaa HS Vision toimittaja Niclas Storås.
Tekoäly ei ole tehnyt tekstistä arvotonta. Päinvastoin. Essee on tehnyt paluun uutena seksikkäänä ilmaisumuotona, jolla Piilaakson johtajat tuovat ajatuksiaan esiin.
Viimeisimpänä teknoveljenä esseistien joukkoon liittyi Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg."
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei muuta kuin kaikki pistää AI:n lukemaan setien AI:lla sepittämiä tarinoita.
En kyllä tiedä mitä hyöyä tai iloa tästä on kenellekään.
Tekoälysovellukset antavat myös hyödyllistä informaatiota. Pitää olla lähdekriittinen. Ei ole olemassa täysin luotettavaa tietolähdettä, vaan pitää suhtautua kaikkeen informaatioon kriittisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kukaan haluaisi lukea jotain tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi lukea jotain tuollaista?
Johtoryhmä ja sijoittajat ehkä lukee? Onhan nuo kaikki maailman rikkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia ihmisiä, jotka niitä esseitä nyt kynäilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvaan tulevaisuuden kuuluvan niille lapsille ja nuorille, jotka osaavat itsenäisesti yhä lukea, laskea ja tuottaa tekstiä ilman teknologian avustusta.
Olihan siitä MIT tutkimuskin, että tekoälyn käyttö laski aivokapasiteettia huomattavasti.
Kirjoittaminen ei yksinkertaisesti onnistu ilman selkeää ajattelua. Eikä vähänkään monimutkaisempien asioiden viestintä onnistu puhumalla. Vaan täytyy osata kirjoitaa ja/tai mahdollisesti piirroksilla, laskelmilla yms. muuten "paperilla" osata viestiä.
Toki myös puheviestintä on tärkeää ja erittäin vaikuttavaa, mutta ei paras tapa kaikissa tilanteissa.
HS toimittaja nostaa esille myös sen, että nämä yritysjohtajat kirjoittavat ikäänkuin olisivat suuriakin altruisteja, joilla on koko ihmiskunnan kohtalo käsissään AI teknologian myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaan tulevaisuuden kuuluvan niille lapsille ja nuorille, jotka osaavat itsenäisesti yhä lukea, laskea ja tuottaa tekstiä ilman teknologian avustusta.
Olihan siitä MIT tutkimuskin, että tekoälyn käyttö laski aivokapasiteettia huomattavasti.
Kirjoittaminen ei yksinkertaisesti onnistu ilman selkeää ajattelua. Eikä vähänkään monimutkaisempien asioiden viestintä onnistu puhumalla. Vaan täytyy osata kirjoitaa ja/tai mahdollisesti piirroksilla, laskelmilla yms. muuten "paperilla" osata viestiä.
Toki myös puheviestintä on tärkeää ja erittäin vaikuttavaa, mutta ei paras tapa kaikissa tilanteissa.
No ei onnistukaan, kun ei voi kirjoittaa eikä laittaa paperille sellaista, jota ei omassa mielessä/aivoissa jollain tasolla jo ole.
Mutta onhan puhumallakin ratkottu merkittäviä filosofisia ja eksistentialistisia kysymyksiä debatein.
Selittänee myös sanna marinin kirjan joissa on sellaista hienostunutta mukamas intellektuaali enkkua mitä sanna ei koskaan livenä suolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selittänee myös sanna marinin kirjan joissa on sellaista hienostunutta mukamas intellektuaali enkkua mitä sanna ei koskaan livenä suolla.
Niin että mut ku Sanna tähänkin ketjuun vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei muuta kuin kaikki pistää AI:n lukemaan setien AI:lla sepittämiä tarinoita.
En kyllä tiedä mitä hyöyä tai iloa tästä on kenellekään.
Tekoälysovellukset antavat myös hyödyllistä informaatiota. Pitää olla lähdekriittinen. Ei ole olemassa täysin luotettavaa tietolähdettä, vaan pitää suhtautua kaikkeen informaatioon kriittisesti.
Mutta kun tekoäly ei ole "lähde". Et voi käyttää lähdeviitteenä, että ChatGPT sanoi mulle niin. Korkeintaan tekoäly voi osoittaa sinulle lähteitä, joista katsoa, mutta joka tapauksessa sinun tulee tarkistaa ne itse, jottei seassa ole järjetöntä hölynpölyä ja hatusta vedettyjä lähteitä.
Itse en ymmärrä, mitä hyötyä on käyttää tekoälyä välikätenä ollenkaan. Löydän edelleen itse omat lähteeni ja luotan omaan arviooni niiden luotettavuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaan tulevaisuuden kuuluvan niille lapsille ja nuorille, jotka osaavat itsenäisesti yhä lukea, laskea ja tuottaa tekstiä ilman teknologian avustusta.
Olihan siitä MIT tutkimuskin, että tekoälyn käyttö laski aivokapasiteettia huomattavasti.
Kirjoittaminen ei yksinkertaisesti onnistu ilman selkeää ajattelua. Eikä vähänkään monimutkaisempien asioiden viestintä onnistu puhumalla. Vaan täytyy osata kirjoitaa ja/tai mahdollisesti piirroksilla, laskelmilla yms. muuten "paperilla" osata viestiä.
Toki myös puheviestintä on tärkeää ja erittäin vaikuttavaa, mutta ei paras tapa kaikissa tilanteissa.
No ei onnistukaan, kun ei voi kirjoittaa eikä laittaa paperille sellaista, jota ei omassa mielessä/aivoissa jollain tasolla jo ole.
Mutta onhan puhumallakin ratkottu merkittäviä filosofisia ja eksistentialistisia kysymyksiä debatein.
Filosofisten keskustelujen pohjalta on varmaankin syntynyt oivalluksia ainakin antiikin Kreikasta, joista sitten on syntynyt tekstejä? Taisivat nämä miehet olla toimettomia *askanjauhajia Kreikassa kaupunkien aukiolla ja ravintoloissa viiniä siemaillen?
Niitä kutsutaan nykyään spurguiksi, vaikka ajattelu ja vapaa-aikakin on tärkeää, ei vain (nykyajan) orjuus, eli töissä käynti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaan tulevaisuuden kuuluvan niille lapsille ja nuorille, jotka osaavat itsenäisesti yhä lukea, laskea ja tuottaa tekstiä ilman teknologian avustusta.
Olihan siitä MIT tutkimuskin, että tekoälyn käyttö laski aivokapasiteettia huomattavasti.
Kirjoittaminen ei yksinkertaisesti onnistu ilman selkeää ajattelua. Eikä vähänkään monimutkaisempien asioiden viestintä onnistu puhumalla. Vaan täytyy osata kirjoitaa ja/tai mahdollisesti piirroksilla, laskelmilla yms. muuten "paperilla" osata viestiä.
Toki myös puheviestintä on tärkeää ja erittäin vaikuttavaa, mutta ei paras tapa kaikissa tilanteissa.
No ei onnistukaan, kun ei voi kirjoittaa eikä laittaa paperille sellaista, jota ei omassa mielessä/aivoissa jollain tasolla jo ole.
Mutta onhan puhumallakin ratkottu merkittäviä filosofisia ja eksistentialistisia kysymyksiä debatein.
Filosofisten keskustelujen pohjalta on varmaankin syntynyt oivalluksia ainakin antiikin Kreikasta, joista sitten on syntynyt tekstejä? Taisivat nämä miehet olla toimettomia *askanjauhajia Kreikassa kaupunkien aukiolla ja ravintoloissa viiniä siemaillen?
Niitä kutsutaan nykyään spurguiksi, vaikka ajattelu ja vapaa-aikakin on tärkeää, ei vain (nykyajan) orjuus, eli töissä käynti!
Siis selittääkö tenuilu sinusta Senecan ja Sokrateksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei muuta kuin kaikki pistää AI:n lukemaan setien AI:lla sepittämiä tarinoita.
En kyllä tiedä mitä hyöyä tai iloa tästä on kenellekään.
Tekoälysovellukset antavat myös hyödyllistä informaatiota. Pitää olla lähdekriittinen. Ei ole olemassa täysin luotettavaa tietolähdettä, vaan pitää suhtautua kaikkeen informaatioon kriittisesti.
Omasta mielestäni tekoälyn taipumus "hallusinoida" on ihan sairaan massiivinen valuvika teknologiassa.
Mieti vaikka laskinta, joka välillä vaan keksisi lukuja. Tai tietosanakirjaa, josta 30% olisikin absoluuttista huttua. Ja molemmat ilman mitään ennakkovaroitusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi lukea jotain tuollaista?
Niin en tiedä, onko esim HS toimittaja itse lukenut? Vai laittanut tekoälyn lukemaan puolestaan ja tiivistämään?
Nyt ei muuta kuin kaikki pistää AI:n lukemaan setien AI:lla sepittämiä tarinoita.
En kyllä tiedä mitä hyöyä tai iloa tästä on kenellekään.