Etätyö on vienyt ilon työpäivistä
Pelkkää puurtamista, ei kuulumisten vaihtoa lounaalla tai kahvihuoneessa. Tylsää, niin tylsää.
Menen toisinaan toimistolle, huomatakseni vain että olen siellä yksin tai korkeintaan joku esimies kopissaan luurit päässä, eikä ehdi edes syömään.
Ennen koronaa meillä oli kiva työyhteisö, 30 henkeä toimistollla, huonekaveri jonka kanssa meistä tuli hyvät ystävät. SIlloin oli joitakin intoverttinörttejä, jotka jurotti yksin kopeissaan, mutta muut jutteli iloisesti ja lähdettiin aina porukalla syömään.
Kaipaako kukaan muu sitä, että ollaan kaikki toimistolla?
Kommentit (21)
Kaipaat sitä yhteisöllisyyttä, mikä oli töissä. Kysy jos muutkin kaipaavat sitä ja pitäkää yksi tai kaksi työpäivää viikossa toimistolla, jos noin on.
Ai me pidetään teamsissa joka päivä yhteinen kahvitauko. Aina mukava hetki. Eikä kenenkään täydy kieli vyön alla juosta hakemaan lapsia tarhasta.
Tässä näkee sen, että etätyöllä on kaksi puolta. Osa hyötyy siitä, ja osa ei hyödy. Teitä jurottajia tuskin kukaan sinne toimistolle kaipaa muutenkaan. Yleensä olette kuin sitruunan nielleitä.
En todellakaan kaipaa. Ihanaa, kun saa tehdä töitä ihan rauhassa ilman keskeytyksiä. Ja aikaa (ja rahaa) säästyy, kun ei tarvitse mennä toimistolle joka päivä.
En kaipaa. Voin jutella teamsissä työkavereiden kanssa. Voidaan puhua vapaasti silloin, kun ollaan etätöissä. Jos jompikumpi on toimistolla, niin ei voi puhua edes kaikista työasioista avokonttorin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaat sitä yhteisöllisyyttä, mikä oli töissä. Kysy jos muutkin kaipaavat sitä ja pitäkää yksi tai kaksi työpäivää viikossa toimistolla, jos noin on.
Meillä on periaatteessa tällainen, mutta ei vaan ihmiset lähde toimistolle enää
ap
Etätyössä on puolensa, mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä. Pidän nykyään toimistopäivistä paljon enemmän kuin etäpäivistä ja menen toimistolle yleensä vähintään kolme kertaa viikossa. Onneksi meillä moni muukin on tainnut tajuta saman.
En todellakaan kaipaa! Se on oikein kammojen kammo, jos vielä joskus joutuisi toimistotöihin. Mutta minä olenkin sellainen "introverttinörtti", eli silloin toimistollakaan en yleensä jutellut kenenkään kanssa muuta kuin jos piti työasian takia. Avokonttorin tultua ne hoidettiin Teamsilla myös silloin, jos molemmat oli konttorilla, koska ei koko avokonttoria viitsi häiritä ääneen puhumalla.
Mutta minulle tämä etätyö on aivan upea etu. Saa herätä 5 min ennen työpäivän aloitusta. Ei laittautumista, ei työmatkaa. Voi tehdä töitä mökiltä, teenkin yli puolet vuodesta. Ja se ihana hijlaisuus ja rauha kotona, versus avokonttorihelvetti. Siellähän ei nykyisin ole edes kellekään omia paikkoja, eikä tiimit siis yleensä istu lähekkäin. Joka aamu on tuolileikki, kukin saa jonkun vapaana olevan paikan jos sattuu riittämään. Käsitääkseni niitä kyllä riittää, koska harva tykkää tehdä konttorilla, useimmat haluaa tehdä etänä.
Toimistolla oleminenkin muuttui koronan myötä. Ihmiset istuu luurit päässä, kokouksia missä ihmiset menee paikan päälle kokoustamaan ei enää ole. Kaikki kokoustaa luurit päässä toimistolla ja jos haluat olla ilman luureja, se ei onnistu kauhean kakofonian vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaat sitä yhteisöllisyyttä, mikä oli töissä. Kysy jos muutkin kaipaavat sitä ja pitäkää yksi tai kaksi työpäivää viikossa toimistolla, jos noin on.
Toivottavasti mieluiten niille, jotka haluaa vaan, eikä niin että koko tiimi pakotetaan näiden yhteisöllisyyden kaipaajien takia toimistolle. Koska osalle se on ihan kamala paikka tehdä työtä, eikä edes osallistu kumminkaan niihin yhteisöllisyystouhuihin. Onpa vaan häiriöisempi paikka keskittyä työhönsä, pitää videoneuvotteluja yms.
Etätyössä on juuri se ihanaa, ettei joku ekstrovertti hätistä lounaalle kesken työnteon. Saan rauhassa tehdä työni ilman keskeytyksiä.
En kaipaa sitä väkinäistä seurustelua työ”kavereiden” kanssa. On toki muutama kiva tyyppi joiden kanssa vaihdan kuulumisia, mutta sitä isolla porukalla hengailua ei ole ikävä, kaikkien kanssa kun ei tosiaan haluaisi muuten olla tekemisissä, tyyppejä joita en ole valinnut eikä ole paljon yhteistä (muiden asiat tuntuu heitä kiinnostavan kovastikin) mulla on omiakin kavereita ja harrastuksia, työt sujuu hyvin pääsääntöisesti etänä, teamsilla ollaan yhdeydessä kun on asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Toimistolla oleminenkin muuttui koronan myötä. Ihmiset istuu luurit päässä, kokouksia missä ihmiset menee paikan päälle kokoustamaan ei enää ole. Kaikki kokoustaa luurit päässä toimistolla ja jos haluat olla ilman luureja, se ei onnistu kauhean kakofonian vuoksi.
Toki, koska yleensä ainakin osa tekee etänä, eikä siis pääse mihinkään kokoushuoneeseen. Itse it-alalla, ja meillä kun yleensä vähintään asiakkaan edustajat on etänä, niin ei me järjestelmätoimittajana voida alkaa määräämään asiakkaita toimistolle. Ja sitten kun joka tapauksessa kokous täytyy olla videona, koska osa tarvii sitä, niin muutkin mielellään toteaa, että on etänä. Mistä toki seuraa se, että ne pari jotka tykkää käydä konttorilla, joutuvat osallistumaan siihen kokoukseen Teamsin kautta, mikä on konttorilla hankalaa koska avokonttori eikä tarpeeksi koppeja tuollaiseen.
Etätyö sopisi mulle. Mulla viimeinen kesälomaviikko ja töihin palaaminen ahdistaa. Pidän töistäni, mutta en työkavereista.
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkee sen, että etätyöllä on kaksi puolta. Osa hyötyy siitä, ja osa ei hyödy. Teitä jurottajia tuskin kukaan sinne toimistolle kaipaa muutenkaan. Yleensä olette kuin sitruunan nielleitä.
Teillä toisilla sitten taitaa olla aina porkkana takapuolessa, kun paikallaan töitä tekemässä on vaikea pysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaat sitä yhteisöllisyyttä, mikä oli töissä. Kysy jos muutkin kaipaavat sitä ja pitäkää yksi tai kaksi työpäivää viikossa toimistolla, jos noin on.
Meillä on periaatteessa tällainen, mutta ei vaan ihmiset lähde toimistolle enää
ap
Niin, useimmat ei ole niin ekstroverttejä. Ainakaan vähän vanhemmista. Meillä ainakin jotkut ihan nuoret tykkää käydä toimistolla, joilla on siellä kavereita joiden kanssa käydä syömässä yms. Mutta useimmat 30+ valitsee mieluummin etätyön, koska säästyy työmatkoilta ruuhkissa, voi syödä kotona mitä tykkää, on työrauha, voi itse valita mistä työtä tekee (esim. kesällä mökiltä), on kätevämpi viedä ja hakea lapsia päiväkodista jne.
Minulla oli tuollainen olo koronavuosista alkaen, kun alkoi yleinen etätyöaika.
Alku sujui hyvin, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen alkoi kyllästyttää. Työn tuloskin alkoi kärsiä. Vaikka tein tiiviisti hommia koko työajan, niin jossain vaiheessa pomo totesi, että tulosta ei synny kuten ennen.
En kokenut mukavaksi pitää kahvitaukoja teamsillä, joten ei ollut epävirallista keskusteluyhteyttä enää kehenkään työkaveriin.
Tietysti hekään eivät sitten tienneet, mitä minulle kuului.
Oli vielä organisaatiomuutoksiakin, ihmisiä siirreltiin uusiin ryhmiin ja tehtäviin.
Jäin pois verkostoista ja kuulin jälkeenpäin, kuka aiemmin tuttu työkaveri oli lähtenyt tai jäänyt eläkkeelle.
Sitten lähdin minäkin.
Miten niin? Nyt voi ottaa kaiken päivää kaljaa, tänäänkin jo mennyt muutama.