Näettekö koskaan liian voimakkaita unia?

Kyllä.

Jep, sellaisia Full Hd-unia !

Vain silloin kun ryyppään.

Tunteet ovat voimakkaita.

Näin hiljattain saman yön aikana peräkkäin kaksi unta joissa molemmissa oli hirveän suuria voimakkaita tunteita, jotka johtuivat surusta ja järkyttävistä tapahtumista unimaailmassa. Etualalla unissa olivat nimenomaan tunteet, niiden tunteminen oikein ravisuttelevina ruumiillisina kokemuksina, eivätkä pelkästään itselläni vaan myös muilla unissa mukana olleilla ihmisillä.

Herättyäni mietin että mikä ihmeen purskahdus aivojeni limbisellä radalla oikein tapahtui yön aikana. Limbinen rata on aivojen tunnealue.

Vaikka tuollaiset unet ovat rajuja, niin olen iloinen että niitä välillä tulee, koska aivojen / mielen on hyvä jollain tavalla esim. muistoihin liittyviä voimakkaimpia tunteita käsitellä. Elän mielelläni tasaista elämää enkä hirveästi altista itseäni voimakkaille tunne-elämyksille normaalielämässä.

Joo, traumatakaumat tulevat välillä uniin.

Joskus näen niin voimakkaita unia että olen materialisoinut ajatuksen voimalla jonkinlaista ektoplasmaa alushousuihini.

Näen toistuvasti painajaisia, joissa joudun helvetin kiirastuleen ikuiseen kadotukseen. Onneksi se on vain unta. Olen agnostikko, joten asia ei huoleta minua lainkaan.

Joka paikkaan pitää tunkea omia mainoksia. Ptyi. 

Näen joskus voimakkaasti fyysisesti vaikuttavia painajaisia. Niin että herään ja koko kehoon sattuu. Sydän hakkaa hurjasti ja ikään kuin verisuonia särkisi, tosi hullu tunne ja vaikea selittää. Mietin, että voisiko minulla olla vaikka uniapnea, joka aiheuttaisi tuon, mutta mitään muita oireita minulla ei ole, ja googlailun perusteella se vaikuttaa olevan ihan normaali, vaikkakin epämiellyttävä ilmiö.

Näen ihan järkyttävän väkivaltaisia unia välillä. Lahtaan jengiä menemään, jopa omia lapsiani. 

Usein. Kerran tiedostin näkeväni selkounta, jossa näin unta, että pyörryin. Uskalsin kokeilla pyörtymistä, koska tiesin, että se oli unta.

Näin unen että salama iski minuun ja sähkövirta kulki lävitseni

Faith kirjoitti:

Näin hiljattain saman yön aikana peräkkäin kaksi unta joissa molemmissa oli hirveän suuria voimakkaita tunteita, jotka johtuivat surusta ja järkyttävistä tapahtumista unimaailmassa. Etualalla unissa olivat nimenomaan tunteet, niiden tunteminen oikein ravisuttelevina ruumiillisina kokemuksina, eivätkä pelkästään itselläni vaan myös muilla unissa mukana olleilla ihmisillä.

Herättyäni mietin että mikä ihmeen purskahdus aivojeni limbisellä radalla oikein tapahtui yön aikana. Limbinen rata on aivojen tunnealue.

Vaikka tuollaiset unet ovat rajuja, niin olen iloinen että niitä välillä tulee, koska aivojen / mielen on hyvä jollain tavalla esim. muistoihin liittyviä voimakkaimpia tunteita käsitellä. Elän mielelläni tasaista elämää enkä hirveästi altista itseäni voimakkaille tunne-elämyksille normaalielämässä.

Unessa ihminen on yhteydessä koko maailman tietoisuuteen eikä vaan omiin aivoihinsa ja muistoihinsa. Naurettavaa tämä tiedeuskojen ajattelu, että ihminen on joku suljettu järjestelmä ja muu maailma siitä erillinen.

Ei ole kauaa kun näin unen, jossa suutelin työkaverini kanssa. Muistan vieläkin miltä hän unessa maistui ja miltä hänen kätensä iho tuntui. Aamulla mietin hetken että onko tuo tapahtunut oikeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Näen toistuvasti painajaisia, joissa joudun helvetin kiirastuleen ikuiseen kadotukseen. Onneksi se on vain unta. Olen agnostikko, joten asia ei huoleta minua lainkaan.

Freud olis toista mieltä. 

Kammottavan painajaisen jälkeen on suuri helpotus herätä ja huomata, ettei se ollutkaan totta

välillä niin paljon unia ettei tunnu saavan unta. mikään oo niin hianoo ku unet, hyvät tai huonot kaikesta oppii jotain