Työttömän elämä
90-luvulla työttömällä oli paljon helpompaa. Tukia sai enemmän, ilmaiset bussikortit ja sanomalehdet. Pankeissa oli maksuautomaatit jolla pystyi maksamaan laskut ilman että piti siirtää rahaa tilille. Nyt on pakko pitää rahat patjan alla mutta se ei auta jos pitää maksaa laskuja.
Kommentit (3)
Yksi työtön tuttava osti liikkeestä velaksi pontiac firebirdin 90 luvulla. Sellaisen kuin ritari ässässä. Töihin sitä vätystä ei saanut millään. Taisi ehkä yhden kerran olla kesätöissä kunnalla. Kaljaa joi lähes joka päivä. Tuloina pelkkä työttömyyskorvaus.
Vaikeinta on kun ei ole mitään tekemistä. Rahaa ei viitsi kuluttaa koska sitä voi tarvita johonkin tärkeään joten en voi mennä kahville edes koska se maksaa liikaa.
Olin valmistuttuani vuonna 1994 jonkin aikaa työttömänä. Sain pientä ansiosidonnaista, mutten esimerkiksi asumistukea, koska avovaimoni olisi pitänyt elättää minua. Sitä se tasa-arvon airue ei kuitenkaan tehnyt. Eikä todellakaan ollut ilmaista bussikorttia tai sanomalehteä. Enkä ymmärrä, mitä hienoa niissä pankkien maksuautomaateissa oli verrattuna netissä maksamiseen. Ja onhan niitä edelleen.