Äidilläni ei ole muita läheiisiä ystäväni kuin minä (oma lapsi)

Täysin epänormaalia. Sosiaalityö ja terveydenhuolto mukaan nut täysillä! Käykö edes töissä?

Minkä ikäinen äitisi on?

Vanhoilla tuo ei ole epätavallista, kun ystäviä on jo poistunut.

Olet moraaliton hyysätty jakelukeskus. Eli jaloa seuraa. 

Onko tuohon tilanteeseen joku syy? Onko äitisi jo sen ikäinen, että ystävät ovat jo kuolleet vai onko hän vetäytyväinen tai eristäytyvä luonne? 
Voihan syitä olla monia.

puhki…

Minulla on ns. ystävät jääneet matkan varrella kiireisen perhearjen jalkoihin. Tuttavia on kyllä ja töissä seuraa. Puoliso ja lapset riittävät minulle. Vanhempana on sitten taas aikaa seurustelulle. Nyt keskityn perheeseen.

Ei oo mitenkään epänormaalia. Nykyään yksinäisyys tavallista. Luki juuri Hesarissa, että Espoossakin 12 prossaa ihmisistä kokee yksinäisyyttä. Introvertit tosin myös nauttivat yksinäisyydestä. 

Elämän varrella tullut sen verran selkään puukotuksia ns. ystäviltä, että ei tee mieli jakaa syvimpiä ajatuksia muiden kuin puolison kanssa. Tyhjänpäiväinen juttelu tuttavien ja sukulaisten kanssa riittää muiksi ihmissuhteiksi.

Meillä tilanne on päinvastainen: äitini on ainoa ystäväni, mutta hänellä itsellään on vilkas sosiaalinen elämä. Olen hänen puolestaan iloinen. Hän ansaitsee eläkevuosiinsa iloa ja kepeyttä viimeisten, todella raskaiden työvuosien jälkeen.

Sairasta jos äiti ja lapsi elävät vain toinen toisilleen ja toistensa kautta. Näitä tapauksia tulee varmaan olemaan paljon kun on niin paljon yksinhuoltajia joiden ympyröistä lapsen isäkin puuttuu.

Sitä vartenhan niitä lapsia tehdään, että olisi sitten vanhana ja sairaana ihmisiä ympärillä.

No ei ole normaalia.