Lähihoitaja Pia, 61, melkein tuplasi palkkansa Norjassa – myös moni muu asia oli toisin, kiinnostaisiko suakin??
Suomalaisia hoitajia houkutellaan Norjaan paremmalla palkalla ja eduilla. Pia Wickman kokeili, millaista työ maassa on – ja huomasi eron.
Pia ei ollut ainoa, jota hoitajan työ Norjassa oli houkutellut. Paikallisten lisäksi kollegoita oli Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Alankomaista, Espanjasta, Syyriasta, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Kuubasta ja Filippiineiltä. Kaikki puhuivat norjaa, sillä jokaisen maahan tulevan hoitajan on osattava kieltä.
Äidinkielenään ruotsia puhuvalle Pialle norjan oppiminen ei ollut vaikeaa. Hän suoritti verkossa hoitajille tarkoitetun kielikurssin ja luki norjankielisiä artikkeleita. Norjaa – ruotsin sukulaiskieltä – hän puhui sujuvasti kahden viikon työskentelyn jälkeen. Ennen lähtöä Pian oli laillistettava lähihoitajan tutkintonsa Norjan terveysviranomaisilla.
Kommentit (98)
Muualla työskentely on hyvä kokemus, suosittelen. Jos ei ole aikomusta jäädä maahan eikä ole lapsia, niin USA on erinomainen. Lastenhoito ja opiskelu sitten syövät palkan siellä. Kannattaa palata Eurooppaan sitten kun perustaa perheen. Norjaan taas voisi jäädäkin, ovat niin samanlaisia kuin suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa ruotsin kielen osaamisesta on kylläkin suurta etua.
Suomenruotsalaiset osaavat jo valmiiksi hyvää ruotsia ja suosittelen heille muuttoa Norjaan. Suomalaiset voivat opiskella jotain sivistyskieltä ja päästä johonkin lämpöiseen maahan, missä paistaa aurinko edes kesällä.
Juntti tykkää vaan junttien paikoista, turha muuta sarnata.
Suomalaisille sopii varsin hyvin joku mökki keskellä ei mitään. Onpahan poissa meitä muita häiritsemästä huonolla käytöksellään.
Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Tämä älykkyyden ero johtuu suomen kielen vaikeasta mutta loogisesta rakenteesta. Suomen kielen logiikka kehittää älyä.
Paska teoria koska useimmat suomenruotsalaiset osaa suomea.
Jos ne ottaisi oppisopimuskoulutukseen sinne. Suomessa ei valitettavasti voi opiskella uutta ammattialaa, kun ei saa pakollisia harjoittelupaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten tuli vain vuoden jälkeen takaisin?
AP "unohti" lähteen ja puolet tekstistä, oikein tulee vanhat hyvät ajat mieleen, kun sitä ei voinut selvittää sekunnissa. Mutta ihmettelijöitä ja uskottelijoita on näemmä edelleen!
https://anna.fi/ihmiset/sairaanhoitaja-norjassa
Aika pitkä teksti, joten tässä nopea tiivistelmä teille typerämmille:
1. Lähti neljäksi kuukaudeksi virkavapaalla, päätti jäädä vuodeksi, puoliso Suomessa
2. Oli yksityisellä firmalla, joka maksoi palkan lisäksi matka- ja asumiskulut ja bonukset
3. Opiskeli norjaa jo Suomessa
4. Mitään ihmeellistä tuollaisessa vuoden keikassa ja palaamisessa ei ole - sopimuskysymyksiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin norjassa töissä ja tienasin 7500 euroa kk. Suomessa 2500 samasta työstä.
Etkö viihtynyt vai miksi et ole enää Norjassa?
Tämä kirjoitus on propagandaa ja sillä yritetään aina perustella pakkoruotsin pakollisuutta. Korkea palkka on liioiteltu ja suorastaan valhe.
Mene nyt h...ttiin jankuttamasta tuosta "pakko"ruotsista ja anna ihmisten keskustella itse aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että suomenruotsalaiset voivat nyt sitten työllistyä helposti Norjassa.
Ei toimi suomenkielisille yhtä helposti eikä ole tarkoituskaan. Suomalaiset voivat hyvin Suomessa kun saa elää ystävien ja perheen kanssa. Kenenkään ei tule kevein perustein muuttaa ulkomaille.
Ehkä olisi kannattanut pitää korvat höröllä ruotsinkielen tunneilla, eikä vain kirota "pakkoruotsia"...
Itse en näe mitään haittaa että osaan ruotsia. Pelkkiä etuja vaan.
Rauhoittaa mieltä kun tietää että on helppo mennä ruotsiin töihin jos tarve tulee.
Ruotsinkielen osaamisella saa etua ihan täällä suomessakin töitä hakiessa.
Kukaan ei ymmärrä mitä tarkoitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa ruotsin kielen osaamisesta on kylläkin suurta etua.
Suomenruotsalaiset osaavat jo valmiiksi hyvää ruotsia ja suosittelen heille muuttoa Norjaan. Suomalaiset voivat opiskella jotain sivistyskieltä ja päästä johonkin lämpöiseen maahan, missä paistaa aurinko edes kesällä.
Juntti tykkää vaan junttien paikoista, turha muuta sarnata.
Suomalaisille sopii varsin hyvin joku mökki keskellä ei mitään. Onpahan poissa meitä muita häiritsemästä huonolla käytöksellään.
Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Tämä älykkyyden ero johtuu suomen kielen vaikeasta mutta loogisesta rakenteesta. Suomen kielen logiikka kehittää älyä.
Paska teoria koska useimmat suomenruotsalaiset osaa suomea.
Ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin meillä on pakkoruotsi Suomea ei pitäisi verrata muihin Pohjoismaihin. Pakkoruotsi on Suomen talouden jarru, josta olemme kärsineet jo vuosikymmeniä. Olemme pieni syrjäinen maa, jonka toisella puolella on verenhimoinen Venäjä, minkä kanssa ei voi tehdä luonnollista kauppaa.
Toisella puolella meillä on pieni Ruotsi, jonka kieltä pakotamme kaikille lapsillemme. Se on tyhmää ja kallista. Pakkoruotsi on kolonialismia ja kansainvälisyyden este. Meidän pitäisi olla maailman kielitaitoisin ja kansainvälisin maa jo sijaintimme takia, mutta me alistamme itsemme pakkoruotsilla kahden pienen kielen panttivangiksi.
Äläkää tehkö vertailuja jos jo lähtökohtaisesti olemme betonoineet menestymättömyytemme pakkoruotsilla ja 2-kielisyydellä muita maita köyhemmäksi.
Suosittelen että opiskelette jotain muuta kieltä kuin pakkoruotsia. Jos opiskelette vaikka espanjaa voitte päästä maahan missä on aurinkoista. Ketään ei kiinnosta muuttaa Norjaan, Euroopan sateisimpaan maahan jos on yhtä helvetin kylmä kuin Suomessa myös kesällä.
Norjassa on lämpimämmät talvet, kun menee vaikka Bergeniin taikka Stavangeriin. Espanjassa taas on kesällä niin kuuma, ettei siellä voi olla pohjoisrannikkoa lukuunottamatta. Palkat Espanjassa on surkeat.
Eri asia jos on eläkkeellä muuttamassa. Palkansaajalla Norja ja Sveitsi ovat parhaat. Norjaan pääsee noista helpommin.
Siksi Norjassa sataa aina. Ne vuonot on veden muodostamia kouruja ikäiselle sateelle.
Ihme juttu miten tuota Norjan ihanuutta hoitsuille on jankutettu naistenlehdissä ja iltapaskoissa vuosikymmenet ja silti siellä on sitten aina ja ikuisesti pula hoitsuista. Vaikka kyse on pikkuruisesta maasta. Menkää nyt hoitsut sinne vuolemaan sitä kultaa ja lopettakaa se iänikuinen kitinä Suomen huonoista palkoista.
Sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaispalkka Norjassa on noin 55 200 – 57 930 NOK kuukaudessa, mikä vastaa nykykurssilla noin 4 700 – 5 100 euroa. Palkkataso on huomattavasti Suomea korkeampi, ja lopulliset ansiot nousevat usein tätäkin suuremmiksi erilaisten ilta-, yö- ja viikonloppulisien ansiosta. [1, 2, 3, 4]
Palkka määräytyy pitkälti työkokemuksen (ansiennitet), erikoistumisen ja työnantajan mukaan. Vuoden 2026 Norjan sairaanhoitajaliiton (Norsk Sykepleierforbund) neuvottelemat takuutunnit ja peruspalkat antavat hyvän kuvan vähimmäisansioista. [1, 2, 3]
Vuosipalkat kokemuksen mukaan (Garantilønn 2026)
Kuntasektorilla (KS-tariffialue) sairaanhoitajan lakisääteinen vähimmäisperuspalkka ilman lisiä määräytyy työkokemusvuosien mukaan seuraavasti: [1]
Vastavalmistunut (0 vuotta kokemusta): 545 400 NOK/vuosi (noin 46 500 €)
6 vuoden kokemus: 558 400 NOK/vuosi (noin 47 600 €)
8 vuoden kokemus: 568 600 NOK/vuosi (noin 48 500 €)
10 vuoden kokemus: 620 800 NOK/vuosi (noin 53 000 €)
16 vuoden kokemus: 639 900 NOK/vuosi (noin 54 600 €) [1]
Erikoistuminen ja keikkatyö nostavat tuloja
Erikoissairaanhoitajat (esim. teho-, ensihoito- tai leikkaussalihoitajat) tienaavat tavallisesti 700 000 – 850 000 NOK vuodessa (noin 60 000 – 72 500 €). [1]
Vuokrafirmat ja keikkatyö: Rekrytointitoimistojen kautta työskenteleville maksetaan usein korkeampaa tuntipalkkaa, joka liikkuu yleensä 23–36 euron välillä per tunti. Parhaat korvaukset saa lyhyistä komennuksista pohjoisessa tai syrjäseuduilla, joissa on huutava pitoraporttipula. Tällöin kokonaiskuukausipalkka lisineen voi nousta jopa 6 000 – 7 000 euroon. [1, 3, 4]
Työaika ja käteen jäävä osuus (Netto)
Työviikko: Norjassa kolmivuorotyötä tekevän sairaanhoitajan täysi työviikko on 35,5 tuntia (Suomessa yleensä 38,25 tuntia).
Verotus ja elinkustannukset: Norjan verotus (Skatteetaten) jättää bruttopalkasta käteen noin 65–75 % riippuen henkilökohtaisista vähennyksistä. Vaikka Norjan elinkustannukset ja vuokrat ovat korkeat, monissa vuokrafirman keikkatöissä työnantaja tarjoaa ilmaisen majoituksen ja matkat, mikä kasvattaa säästöön jäävää summaa merkittävästi. [1, 2, 3, 4, 5]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin meillä on pakkoruotsi Suomea ei pitäisi verrata muihin Pohjoismaihin. Pakkoruotsi on Suomen talouden jarru, josta olemme kärsineet jo vuosikymmeniä. Olemme pieni syrjäinen maa, jonka toisella puolella on verenhimoinen Venäjä, minkä kanssa ei voi tehdä luonnollista kauppaa.
Toisella puolella meillä on pieni Ruotsi, jonka kieltä pakotamme kaikille lapsillemme. Se on tyhmää ja kallista. Pakkoruotsi on kolonialismia ja kansainvälisyyden este. Meidän pitäisi olla maailman kielitaitoisin ja kansainvälisin maa jo sijaintimme takia, mutta me alistamme itsemme pakkoruotsilla kahden pienen kielen panttivangiksi.
Äläkää tehkö vertailuja jos jo lähtökohtaisesti olemme betonoineet menestymättömyytemme pakkoruotsilla ja 2-kielisyydellä muita maita köyhemmäksi.
Suosittelen että opiskelette jotain muuta kieltä kuin pakkoruotsia. Jos opiskelette vaikka espanjaa voitte päästä maahan missä on aurinkoista. Ketään ei kiinnosta muuttaa Norjaan, Euroopan sateisimpaan maahan jos on yhtä helvetin kylmä kuin Suomessa myös kesällä.
Norjassa on lämpimämmät talvet, kun menee vaikka Bergeniin taikka Stavangeriin. Espanjassa taas on kesällä niin kuuma, ettei siellä voi olla pohjoisrannikkoa lukuunottamatta. Palkat Espanjassa on surkeat.
Eri asia jos on eläkkeellä muuttamassa. Palkansaajalla Norja ja Sveitsi ovat parhaat. Norjaan pääsee noista helpommin.
Voi sitten opiskella saksaa tai ranskaa. Niin sitten ei ole niin kuuma kesällä.
Ihme jankkaaja sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
"Diabetesta sairastava asiakas saattoi soittaa aamulla, voisinko tulla vähän aiemmin, koska hän ajatteli lähteä vaellukselle. Kun olin pistänyt insuliinit, hän meni tunturiin.”
Kuulostaa hyvin norjalaiselle. Ihmisillä on jopa maastoon tarkoitettuja pyörätuoleja.
Artikkeli siis Anna-lehdessä.
Missä vaiheessa diabeteksesta on tullut synonyymi liikuntavammaisuudelle ?
Kun nyt hehkutettiin että lähti vaellukselle. Voi kiesus.
Vierailija kirjoitti:
Ihme juttu miten tuota Norjan ihanuutta hoitsuille on jankutettu naistenlehdissä ja iltapaskoissa vuosikymmenet ja silti siellä on sitten aina ja ikuisesti pula hoitsuista. Vaikka kyse on pikkuruisesta maasta. Menkää nyt hoitsut sinne vuolemaan sitä kultaa ja lopettakaa se iänikuinen kitinä Suomen huonoista palkoista.
Ehkä siellä ei olekaan ihanaa. Sataa ja norjalaiset eivät ota ulkomaalaisia ystävikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihme juttu miten tuota Norjan ihanuutta hoitsuille on jankutettu naistenlehdissä ja iltapaskoissa vuosikymmenet ja silti siellä on sitten aina ja ikuisesti pula hoitsuista. Vaikka kyse on pikkuruisesta maasta. Menkää nyt hoitsut sinne vuolemaan sitä kultaa ja lopettakaa se iänikuinen kitinä Suomen huonoista palkoista.
Totta.
Vierailija kirjoitti:
Palkkataso on korkea mutta niin on kyllä hintatasokin. Kieli on aika helppo oppia vaikkei puhuisikaan ruotsia.
Asuminen on kallista, mutta ei sen kalliimpaa kuin Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, jossa hoitajan palkoilla ei elellä.
Ruokakaupat on Norjassa huonoja, heikko valikoima ja aukioloajat on suppeat.
Norja on aika helppo kieli oppia, jos osaa edes ruotsin alkeet.
Varmaan leppoisampi työtahti koska heillä on talous kunnossa.
Norja on nin rikas maa öljyn ansiosta, että niillä on jokaiselle kansalaiselle noin 250 000 euroa rahastoissa mukaan lukien useampi tuleva sukupolvi.