Sehän menee periaatteessa niin että jos joku sulle tärkeä henkilö esim menehtyy niin osa susta menehtyy aina mukana myös
Koska ihminenhän on tavallaan vähän erilainen jokaisen ihmisen kanssa. Eli sinä esimerkiksi olet vähän erilainen jokaisen sinun tuttusi kanssa, koska ihminenhän mukailee aina toista ihmistä jonkun verran ja tavallaan se suhde rakentuu aina omalaatukseksi just sen ihmisen kanssa. Eli jos se ihminen menehtyy, ni se versio susta mikä sä olit sen ihmisen kanssa menehtyy myös. Sekin on tavallaan yksi todiste sille että sä katsot aina itseäs kun sä katot jotain toista. Sellasta asiaa ei ole olemssakaan että joku olisi "oma itsensä" kaikkien ihmisten kanssa, siihen tulee aina pieni vääristymä kun luo sen suhteen toiseen ihmiseen.
Kommentit (7)
Näinhän se on. Minustakin on jo monta versiota kuollut pois ikiajoiksi. Surullista, mutta väistämätöntä.
Sen huomaa olosta, että jotain tai joku on poissa.
Näin on. Sekin on masentavaa, jos joku on unohtanut jotakin yhdessä kokemaanne. Se muisto enää vain puolittain olemassa.
Elämän tosiasioita joita kukaan ei pääse pakoon.
Juuri näin