Vihaan siivoamista, miten saan uskoteltua itselleni että se on sen arvoista?
Tavarat eivät löydä paikoilleen vaikka kaikelle on paikka. Vaatteet laittamatta kaappiin.
Ei vaan kiinnosta tällä hetkellä siivoaminen enkä pysty näkemään siistin kodin "arvoa".
Ennen pakotin itseni siivoamaan, sillä nautin siisteydestä. Nykyään mulle on ihan sama vaikka asiat olis vähän niin ja näin. Mistä siis revin motivaatiota?
Kommentit (13)
Eihän se ole sen arvoista. Enemmän puhtaus ja ne aineet sairastuttavat kuin pöly tai leivänmurut.
Et mitenkää. Sä sotket kuitenki uudestaan.
KUOLEMA vie meidät kuitenkin aivan kaikki lopulta.
Samahan se on., paljon omistaa, kun kukaan ei tule enää pääsemään takaisin.
Tämän takia kutsun jonkun kylään kerran viikossa.
Ei ole sen arvoista, älä huijaa itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia kutsun jonkun kylään kerran viikossa.
Toimii. Toisaalta itse tulee helposti tehtyä "hotellisiivous" eli rojut vaan vaatekaappiin piiloon ja näkyvimmät pölyt ja murut pois. Itsellä yleensä näitä näkyviä ei kovin paljoa ole, kun ns. hygieniasiivousta tulee kyllä tehtyä, mutta tavarat on hujan hajan.
En ole keksinyt vielä keinoa motivoida itseäni. Sen sijaan komennan lapset siivoamaan.
Siivoaminen on pakollinen homma joka pitää hoitaa. Jotkut on delegoinut siivouksen tosin muilla esim naisystävä, vaimo, äiti, siivousfirma jne. Itse vaan olen nöyrtynyt puurtamaan siivouksen parissa koska se on pakollinen homma mikä jokaisen tulee hoitaa.
Siivoaminen on turhaa hommaa. Aurinkokuntakin on muodostunut pölystä joten pöly on ihmiskunnallekin ikuista.
Paikallistasolla, esim asumuksesa, pölyä sekä rojua kulkeutuu jossain vaiheessa enemmän jaloissakin ulos kuin sitä mahtuu enää sisälle. ( ns. kyllästymisaste )
Mikäli esim. vierailija esittää moitteen asumuksen siisteystilanteesta niin siivotkoon mieleisekseen.
...kissani ja sukseni voisivat samalla löytyä...ja isoäiti.
Jotkut asiat on pakko tehdä, vaikka vihaisi niitä. Sisu on elämässä hyödyllisempää kuin motivaatio.
Vierailija kirjoitti:
Siivoaminen on pakollinen homma joka pitää hoitaa. Jotkut on delegoinut siivouksen tosin muilla esim naisystävä, vaimo, äiti, siivousfirma jne. Itse vaan olen nöyrtynyt puurtamaan siivouksen parissa koska se on pakollinen homma mikä jokaisen tulee hoitaa.
On siivoamista ja siivoamista. Joku ahdistuu jos on yksikin sukka lattialla ja hanojen täytyy kiiltää, kun toiselle riittää, että mahtuu kulkemaan ja pinnat eivät ole tahmeita - ääritapaukset sitten vielä tietenkin erikseen.
Vierailija kirjoitti:
En ole keksinyt vielä keinoa motivoida itseäni. Sen sijaan komennan lapset siivoamaan.
Hyvä edes niin. Lapsesi oppivat pitämään kotinsa siistinä.
No jos se nykyään on ihan sama,niin ihan sama. Päätät sillä omalla ranne liikkeellä laitatko vaatteet hujanhajan vai kaappiin. Tai ennen pakotit itsesi,pakota sitten uudestaan.