Seurustelisitko 50-vuotiaan ihmisen kanssa joka ei olisi tehnyt mitään peruskoulun jälkeen?
Asuisi pienellä paikkakunnalla kilometrin päässä lapsuudenkodista ja peruskoulusta. Ei olisi koskaan ollut töissä tai seurustellut eikä edes käynyt muissa Suomen kaupungeissa. Ei olisi mitään intohimoja tai mielenkiinnon kohteita.
Kommentit (16)
En koska elämän arvomme eivät silloin kohtaisi
Riippuu vähän, että mitä olisi sitten tuon kaiken ajan tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän, että mitä olisi sitten tuon kaiken ajan tehnyt.
Eikös se sanottu aloituksessa. Ei ole tehnyt mitään.
Jos sen kyseisen ihmisen kanssa on mukavaa niin miksi ei...
En mutta luokallani oleva nainen perusti koulun jäkeen perheen sellaisen kanssa. Nyt ilmeisesti asuvat sen naisen äidin nurkissa. Ei vaan voi ymmärtää kuviota, mutta kai ne on vaan palaset loksahtaneet kohdilleen?
Ihmisiä pitäisi auttaa elämään haluamaansa elämää rahalla tai mitä tykkää tehdä itse. Ei arvostelu oikein auta ketään. Suomessa ei kyllä osaakaan paikassa aina ole sopivaa koulua tai pääseekö sisään. Saati muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän, että mitä olisi sitten tuon kaiken ajan tehnyt.
Eikös se sanottu aloituksessa. Ei ole tehnyt mitään.
Nukkunut tai ryypännyt kaiken päivää joka päivä?
Vai onko lukenut kirjoja, harrastaako jotakin liikuntaa, musiikkia tai taidetta, hoitaako puutarhaa, auttaako läheisiään, osallistuuko seura- tai järjestötoimintaan...
Kyllä seurustelisin, jos kyseessä olisi mukava ihminen ja meidän olisi mukavaa olla yhdessä. Koulutuksella ja muilla sellaisilla asioilla ei minulle ole merkitystä, koska ihminen voi olla tarpeeksi fiksu (omalta kannaltani) ilman ulkoisia tunnumserkkejä. Esim. työttömyys ei tarkoita mitään, jos ajatellaan ihmisen luonnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän, että mitä olisi sitten tuon kaiken ajan tehnyt.
Eikös se sanottu aloituksessa. Ei ole tehnyt mitään.
Nukkunut tai ryypännyt kaiken päivää joka päivä?
Vai onko lukenut kirjoja, harrastaako jotakin liikuntaa, musiikkia tai taidetta, hoitaako puutarhaa, auttaako läheisiään, osallistuuko seura- tai järjestötoimintaan...
Jos noita alempana lueteltuja harrastaa, niin miksei ole työuraa takana? Sairaseläkkeen ymmärrään mutten kyllä muuten.
En jos ei ole tehnyt yhtään mitään eikä mikään kiinnosta..
Ainoa varma miinus minulle noista on tuo, että ei ole mitään intohimoja. En jaksa pitää oikein tuollaisia ihmisiä tuttavapiirissäkään.
Jos olisi mukava ihminen, ja viihtyisän hänen kanssaan, niin miksi ei? Olen sananiläinen, joten dn tarvitse enää edes jossain määrin ahkeraa isää lapsille. (Kyse ei ole rahasta. Lastenjasvatus vaatii jossain määrin ahkeruutta.)
Ainoa mutta on, että jos hänellä ei ole mitään mielenkiinnonkohteita niin miten hän minusta kiinnostuisi?
Seurustelisinko itseni kanssa? Luultavasti normaalina ihmisenä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän, että mitä olisi sitten tuon kaiken ajan tehnyt.
Eikös se sanottu aloituksessa. Ei ole tehnyt mitään.
Nukkunut tai ryypännyt kaiken päivää joka päivä?
Vai onko lukenut kirjoja, harrastaako jotakin liikuntaa, musiikkia tai taidetta, hoitaako puutarhaa, auttaako läheisiään, osallistuuko seura- tai järjestötoimintaan...
Jos noita alempana lueteltuja harrastaa, niin miksei ole työuraa takana? Sairaseläkkeen ymmärrään mutten kyllä muuten.
Jos on vaikka autisti tai jotain.
Täytyy sanoa, että aika erikoinen tyyppi... jos ei koskaan töissä, ei seurustellut, ei matkustanut, ei intohimoja tai kiinnostunut mistään. Kyllähän jostain pitäisi olla kiinnostunut... Sori vaan, mutta onkohan sairauseläkemenossa...
Ei arvot kohtaa yhtään ainakaan minun kanssa, minä olen juuri vastakohta tuolle elämäntyylille.
Mutta jokainen elää omaa elämäänsä, miten parhaaksi näkee...
Jos on nätti nainen, niin kyllä.
M50