Nouseeko teillä koskaan niskavillat pystyyn, kun vaan tiedätte että kohta SE tyyppi soittaa?
Itselläni on eräs henkilö elämässä, josta saan mielen matalaksi, kun useasti tiedän kohta ottavan yhteyttä.
Yleensä annan puhelimen soida ( pidän äänettömällä), ja kun olen syönyt ja olo on jokseenkin ok, soitan takaisin.
Silti huomaan, että voisin hoitaa asian tyynemmin, eli parantaa rajanvetoa.
Muita?
Kommentit (8)
Ei nouse koskaan. Mulla kun on viisaasti se kirottu puhelin aina ÄÄNETTÖMÄLLÄ !!!!! Sen ku sitte soittooooo se kusetus. Eip tiiö ees mun numerooooooooooooo !!!!!!!!
Joo-o. Työkkäri ratsaa silloin tällöin. 😨 Jo numeron alkuosasta tiedän, että nyt pitää olla valppaana.
Silloin kun vielä olin töissä ja joutui pitämään puhelinta päällä päivystysmielessä nousi aina niskavillat pystyyn kun puhelin soi. Koskaan ei voinut tietää mitä sieltä tuli.
Sano hänelle että et oikein enää tykkää puhua puhelimessa mutta että viesteihin vastaat. Kirjallinen viestintä on helpompi tuollaisissa tapauksissa koska tunnelataus on vähäisempi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Otsikkoon viitaten EI. En koskaan vastaa SEN tyypin puheluihin. Suosittelen.
En avaa sen enempiä, vaikka hyvä neuvo, joskaan ei toimi. Hän on vanhus eikä ikuisuuksia enää planeetalla tallusta. Onneksi on fyysistä välimatkaa, tuon henkisen lisäksi.
Faith kirjoitti:
Sano hänelle että et oikein enää tykkää puhua puhelimessa mutta että viesteihin vastaat. Kirjallinen viestintä on helpompi tuollaisissa tapauksissa koska tunnelataus on vähäisempi.
Olen jo pohtinut että laitan jatkossa enemmän postikortteja. Tylsiä, mitäänsanomattomia tekstejä. Hyvänpäiväntoivotuksia. Kukkia. Maisemia. Eläimiä.
Estän. Jotkut asiat tietysti pakko hoitaa.
Otsikkoon viitaten EI. En koskaan vastaa SEN tyypin puheluihin. Suosittelen.