Muita, jotka ei välitä työstä?

Tuntuu melkein rikolliselta sanoa... Mutta onko kukaan muu kokenut, että ihmiset olettavat, että tottakai jokainen on aidosti kiinnostunut työnteosta, mutta ette vain ole? Tottakai jotain pitäisi pystyä tekemään, jotta saisi ansaittua edes minimielannon, mutta nykyään tekee mieli pelkästä ajatuksesta kuukahtaa... Kun kaikki vain jättäisivätkin rauhaan, ja voisi vain johonkin pieneen koloon raahautua kuolemaan.

Ehkä johtuu siitä, ettei pienestä pitäen voinut vain olla ja tulla rakastetuksi omana itsenään. Sen tyhjiön sitten täyttivät muiden vaatimukset, että nyt teet niin ja näin ja olet tällainen, ja sitten me kutsumme sitä elämäksi ja ikään kuin se olisit aito sinä siinä tekemässä ja nämä meidän vaatimuksemme ovat rakkautta, ja mikä helv... ongelma sulla nyt on, kun ei tämä AiNuTlAaTuInEn eLäMä kiinnosta. Oma arvo oli pelkästään työssä, oli se sitten koulu tai varsinaiset työt, ja toki niitäkin ihmiset arvottavat, että onko ne valinnat nyt tarpeeksi hyviä heidän silmissään. Aina piti olla tekemässä tekemässä tekemässä, ei saa pysähtyä ajattelemaan eikä vaikeiden tunteiden äärelle... Ketään ei kiinnosta, kukaan ei välitä. Nyt tarpeeksi monen loppuunpalamisen jälkeen tuskin enää ikinä kuntoon tuleekaan. Ja toki on siitäkin hyvästä yhteiskunnan alhaisinta saastaa. Voisko tää jo olla tässä.