Miksi jotkut ihmiset kokee velvollisuutena syödä kaikki pillerit mitä lääkärit määrää?

Helpompi syödä nappeja kuin laittaa elintavat kuntoon. 

Joskus voimat ei riitä elintapojen kuntoon laittamiseen. On helpompi päästä pahimman yli lääkkeiden avulla. Sitten kun pääsee vähän parempaan kuntoon, voi alkaa laittaa kuntoon niitä elintapojakin. En kyllä suostu uskomaan, että lääkärit pahuuttaan kirjoittaisi reseptejä. 

Ihmiset on auktoriteettiuskovaisia lampaita, hypätään vaikka kaivoon jos lääkäri käskee.

Mulla on lääkkeitä joita mun on pakko käyttää, että pystyn elämään. En mä voi esim. lopettaa astma- tai kilpirauhaslääkitystä.

Potilastietoihin tulee helposti merkintä hoitovastaisuudesta jos ei tee niin kuin lääkäri on käskenyt.

Vierailija kirjoitti:

Joskus voimat ei riitä elintapojen kuntoon laittamiseen. On helpompi päästä pahimman yli lääkkeiden avulla. Sitten kun pääsee vähän parempaan kuntoon, voi alkaa laittaa kuntoon niitä elintapojakin. En kyllä suostu uskomaan, että lääkärit pahuuttaan kirjoittaisi reseptejä. 

Lääkärit ei vaan suostu purkamaan niitä lääkityksiä vaikka potilas saisi asiat kuntoon. Olen nähnyt asian kahden tuttavan kohdalla ja heidän on käytännössä pakko jatkaa lääkitys kun lääkäri ei suostu laskemaan annosta että voisivat lopettaa hillitysti. Eli täytyisi lopettaa käytännössä seinään, tukea lopettamiseen ei saa. Ei vaikka kyseiset henkilöt ovat saaneet korjattua elämänsä todella hyvin, mutta silti annosta ei suostuta edes laskemaan. 

Lääkäri määräsi polviniverikkooni jotain pillereitä. Kysyin häneltä että onko niitä pakko syödä. Sanoi että ei todellakaan. Eikä vaikuta taudin etenemiseen mitenkään, vaikka en pillereitä syökään.

En sitten ole syönyt.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lääkkeitä joita mun on pakko käyttää, että pystyn elämään. En mä voi esim. lopettaa astma- tai kilpirauhaslääkitystä.

Aloituksessa ei puhuttu tuollaisista, vaan näistä mielialanapeista joita määrätään jokaiselle. Totta hitossa kilpirauhas, verenpaine ym lääkkeet kannattaa syödä ja antibiootit. 

Masennuslääkkeitä syö noin 60 000 kipukynnyksen kasvattamiseen. Diabeetikolle voi tulla paha polyneuropatia, johon syödään duloksetiinia ja pregabaliinia paremman lääkityksen puuttumisen vuoksi. Ilmankaan ei voi elää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus voimat ei riitä elintapojen kuntoon laittamiseen. On helpompi päästä pahimman yli lääkkeiden avulla. Sitten kun pääsee vähän parempaan kuntoon, voi alkaa laittaa kuntoon niitä elintapojakin. En kyllä suostu uskomaan, että lääkärit pahuuttaan kirjoittaisi reseptejä. 

Lääkärit ei vaan suostu purkamaan niitä lääkityksiä vaikka potilas saisi asiat kuntoon. Olen nähnyt asian kahden tuttavan kohdalla ja heidän on käytännössä pakko jatkaa lääkitys kun lääkäri ei suostu laskemaan annosta että voisivat lopettaa hillitysti. Eli täytyisi lopettaa käytännössä seinään, tukea lopettamiseen ei saa. Ei vaikka kyseiset henkilöt ovat saaneet korjattua elämänsä todella hyvin, mutta silti annosta ei suostuta edes laskemaan. 

Mikä estää poti***sta vähentämästä annosta oma-alotteisesti?

Ihmiset on saatu aivopestyä uskomaan että sairauden syy on lääkkeen puute. Harva edes tajuaa miten lääke todella toimii, jos toimii. Etenkin masennuslääkkeiden NNT on kovin huono verrattuna vaikkapa terapiaan. Uskomuslääketieteen näkökulmasta on toki kiva ajatella, että jokin muu kuin elämänmuutos korjaisi ongelman. Pillereihin liittyy vielä sellainenkin harha, että masennus tuppaa paranemaan itsekseen 99 prosenttia tapauksista 6-12 kk aikana. Jos tuona aikana syö pillereitä, kuvittelee, että paraneminen johtui lääkkeestä. Tästä syystä tukiminenkin on hankalaa. Tutkimuksista jätetään myös naiset tarkoituksella pois, koska heillä hormonaaliset asiat sekoittavat tulkintaa.

Enpä todellakaan välittäisi joutua tekemisiin mielenterveyspotilaan kanssa, joka on päättänyt lopettaa lääkkeitten ottamisen . Niistä voi olla vaaraa muillekin ihmisille eikä vain hänelle itselleen toisin kuin esimerkiksi verenpaine- tai kolesterolilääkkeen lopettamisesta.

Mielialanappeja ei todellakaan jokaiselle määrätä. En väitä, että ei määrättäisi turhaankin, mutta aina kannattaa ilmoittaa lääkärille lopettamisesta. Silloin yritetään hoitaa muulla tavalla, sanoo laki potilaan oikeuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus voimat ei riitä elintapojen kuntoon laittamiseen. On helpompi päästä pahimman yli lääkkeiden avulla. Sitten kun pääsee vähän parempaan kuntoon, voi alkaa laittaa kuntoon niitä elintapojakin. En kyllä suostu uskomaan, että lääkärit pahuuttaan kirjoittaisi reseptejä. 

Lääkärit ei vaan suostu purkamaan niitä lääkityksiä vaikka potilas saisi asiat kuntoon. Olen nähnyt asian kahden tuttavan kohdalla ja heidän on käytännössä pakko jatkaa lääkitys kun lääkäri ei suostu laskemaan annosta että voisivat lopettaa hillitysti. Eli täytyisi lopettaa käytännössä seinään, tukea lopettamiseen ei saa. Ei vaikka kyseiset henkilöt ovat saaneet korjattua elämänsä todella hyvin, mutta silti annosta ei suostuta edes laskemaan. 

Mikä estää poti***sta vähentämästä annosta oma-alotteisesti?

Katkomalla pillereitä puoliksi ja 1/4? Eikö helpompaa olisi laskea annos hallitusti ihan lääkärin valvonnassa ja pienemmällä annoksella. Esim pregabalin (lyrica) kapseleita et puolita mitenkään. Syöt sen kokonaan tai et ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Enpä todellakaan välittäisi joutua tekemisiin mielenterveyspotilaan kanssa, joka on päättänyt lopettaa lääkkeitten ottamisen . Niistä voi olla vaaraa muillekin ihmisille eikä vain hänelle itselleen toisin kuin esimerkiksi verenpaine- tai kolesterolilääkkeen lopettamisesta.

Mielialanappeja ei todellakaan jokaiselle määrätä. En väitä, että ei määrättäisi turhaankin, mutta aina kannattaa ilmoittaa lääkärille lopettamisesta. Silloin yritetään hoitaa muulla tavalla, sanoo laki potilaan oikeuksista.

Eettisesti tarkasteltuna pitäisi ENSIN tarjota sellaista vaihtoehtoa, josta on vähiten haittaa. Tällaiseksi voi laskea esimerkiksi terapian. Tai jos on elimellinen syy, kuten endokriiniset asiat, ne pitäisi tutkia ENSIN. Suomessa kuitenkin annetaan ENSIN pillereitä, jotka aiheuttavat itsemurhista alkaen kaikenlaista haittaa, tyypillisesti seksuaaliterveyden haittoja ja monia muita. Lääketiede ei kuitenkaan ole millään tavalla eettistä, vaan puhdasta businestä, jossa ihmisillä tehdään rahaa. Siksi meillä syödään maailman eniten lääkkeitä ja nuoret tekevät kolmanneksi eniten itsareita, vaikka on kaikki pillerit käytössä.

Miksi sä kyselet jotain näin typerää??

Se on kyllä jännä miten jotkut tunkee kurkkuunsa kaiken mitä lääkäri käskee, ei selvitetä lääkkeistä itse mitään, mitä ovat, tai tehtäisi elämäntapamuutosta, ettei nappeja tarttis vetää, ainakaan sellaista määrää.