Sisarusparven vapaamatkustajat, kokemuksia?
Onko muilla tämmöistä, että yksi sisaruksista on se, jolle aina vanhemmat/muut sukulaiset soittaa kun tarvitaan apua tai neuvoa. Muut eivät pistä tikkua ristiin. Vaan lapsista yksi on se, joka aina hoitaa kaiken. Avunpyytäjät kuormittavat aina yhtä ja samaa ihmistä, tätä perheen "luottopakkia" ja muut saavat olla jouten.
Kommentit (36)
Ei ole tuttua! Kuulostaa todella harvinaiselta ja oudolta! Oletko outo?
On kokemusta. Olen se ”luottopakki”. Ei ole mitään ongelmaa mitä tekisi vapaa-ajalla, kun sitä ei ole.
Ehkäpä ne vapaamatkustajat ovat olleet huonommassa asemassa perheessä? Vanhemmilla on suosikki jota on kohdeltu hyvin. Nyt vapaamatkustajat eivät auta vanhempiaan ja vastuu katuu suosikille.
Miksi te käytätte aikaanne mihinkään muuhun, kuin siihen mihinnitse haluatte? Opetelkaa sanomaan ei ja nauramaan päälle.
Meidän sisko on pysytellyt pois kuvioista jo 20 vuotta.
Vasta nyt kun isän terveys tökkii ja keskustelu perinnöstä on alkanut, ilmoittautui hänkin mukaan perheen tilanteeseen.
Niin noloa.
Eipä tiedä että meillä on kuviot jo sovittu, hih!
Kyllä hänellekin ”jotain” annetaan.
Tämä "luottopakki" voi olla vastaamatta puhelimeen tai sanoa, etten tiedä/osaa/ehdi/jaksa. Ihme ininää aikuiselta ihmiseltä.
Kannattaa muistaa, että "ei" muodostaa kokonaisen lauseen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ne vapaamatkustajat ovat olleet huonommassa asemassa perheessä? Vanhemmilla on suosikki jota on kohdeltu hyvin. Nyt vapaamatkustajat eivät auta vanhempiaan ja vastuu katuu suosikille.
Mä en ole koskaan ollut vanhempieni suosikki, mutta nyt kun he ovat huomanneet, että mä olenkin yllättävän hyödyllinen (ja ainoa ajotaitoinen), niin puheluita tuleekin lähes joka päivä milloin mistäkin aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän sisko on pysytellyt pois kuvioista jo 20 vuotta.
Vasta nyt kun isän terveys tökkii ja keskustelu perinnöstä on alkanut, ilmoittautui hänkin mukaan perheen tilanteeseen.
Niin noloa.
Eipä tiedä että meillä on kuviot jo sovittu, hih!
Kyllä hänellekin ”jotain” annetaan.
Ihan sama mitä olette sopineet, sisko saa lakiosan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän sisko on pysytellyt pois kuvioista jo 20 vuotta.
Vasta nyt kun isän terveys tökkii ja keskustelu perinnöstä on alkanut, ilmoittautui hänkin mukaan perheen tilanteeseen.
Niin noloa.
Eipä tiedä että meillä on kuviot jo sovittu, hih!
Kyllä hänellekin ”jotain” annetaan.
Samoin minun helvetin laiska veli saapui heti eturiviin paikalle, kun oltiin jotain saamassa perintöä tmv.
Turha uhriutua! Sanot napakasti vanhukselle että autat kotihoidon saamisessa eli teet huoli-ilmoituksen että vanhus ei pärjää yksin. Myös joku sisaruksistasi voi tehdän sen huoli-ilmoituksen. Niin mekin tehtiin.
Se yksi ei osaa sanoa "ei". Siksi hänelle nakitetaan kaikki.
Itse olen sisarusjoukosta se, jolla on rahaa, sijoituksia ja säästöjä. Muut polttavat rahansa heti. Olen nuorin ja vaikka tietyllä tapaa vastuullisin, minua haukkuvat ja vähättelevät sisarukseni kaikkein eniten.
En tiedä onko kyse kateellisuudesta vai mistä, mutta tämä se nyt näyttää olevan minun osani.
On kokemusta sellaisesta, että jotkut lypsävät "vanhuksista" kaiken irti lastenhoitoapuna, joka paikan apuna, tule sinne, pompi tänne, tee sitä, tee tätä, remppaa tämä, korjaa tuo, nyt heti. Samaan aikaan toiset aikuiset lapset hoitavat omat asiansa itse. Kun ovat tekemisissä, ovat tekemisissä mitään vaatimatta.
Kun sitten vanhukset alkavat itse tarvita apua, hävyttömät ovat yhtäkkiä niin kovin kiireisiä. Ei heillä ole aikaa, mutta eikö se yksi tai joku toinen voisi maksaa rahoistaan, auttaa, viedä, tuoda, eikö se ikinä mitään tee! Ai sekö, joka oli pyytettömästi tekemisissä silloin kun oli, ei vaatinut, ei pompottanut, ei ottanut, ei kitissyt, ei ollut aina jotakin vailla ja auttoi luontevasti käydessään, jos oli tarpeen.
Jos on yhtään selkärankaa, niin ne ainaisen avun, palvelusten ja rahan kuppaajat ja vaatijat tajuavat olla myös ne, jotka hoitavat vanhusten tarvittavat hoidettavat asiat vastapalveluksena, mukisematta.
Ei ole mitään pakkoa tehdä töitä ilmaiseksi. Voisivat maksaa työstä.
Vanhemmathan tässä ovat itsekkäitä kun soittavat vain yhdelle lapselle. Olettavat saavansa ilmaispalvelut.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sisarusjoukosta se, jolla on rahaa, sijoituksia ja säästöjä. Muut polttavat rahansa heti. Olen nuorin ja vaikka tietyllä tapaa vastuullisin, minua haukkuvat ja vähättelevät sisarukseni kaikkein eniten.
En tiedä onko kyse kateellisuudesta vai mistä, mutta tämä se nyt näyttää olevan minun osani.
Kateutta se pohjimmiltaan on. Mitäpä muutakaan. Onnelliset ihmiset eivät hauku muita.
Tavallaan ongelma on se, että kun on itse "tehnyt" itsestään sen, jonka apuun aina turvaudutaan, niin siitä on vaikeaa päästä irti. Kun niistä muista ei ole ollut avuksi, niin ei heiltä apua myöskään pyydetä. Tämä tekee kieltäytymisestä vaikeaa, kun jonkun pitää kuitenkin auttaa, ei oikein voi heitteillekkään jättää. Sen luottoihmisen oma aika on kaiketi vähemmän arvokasta, kuin muiden. Ap
En ollut aikanaan vanhempieni mielestä arvollinen käymään lukiota koska muutkaan sisarukset eivät käyneet, koska heillä ei arvosanat peruskoulusta riittäneet siihen. Kirjoitin sittemmin iltalukiosta ja opiskelin proviisoriksi. Nykyään kun vanhemmat sairastelevat he ovat yhteydessä jatkuvasti pyytäen neuvoja lääkitystensä ja vaivojensa kanssa. Lääkkeistä tiedän paljonkin mutta "lääkärinä" en heille voi enkä halua toimia. Tämä ei tunnu menevän heidän tajuntaansa joten keksin vastaukset omasta päästäni kun he tivaavat asioita joista pitäisi kysyä lääkäriltään.
Emmä tiedä tosta. Olen enemmänkin se jota häädettiin aina pois, joten lopussa tajusin mistä on kyse. Mua ei haluttu joten en pidä enää mitään yhteyksiä. Jonkinlaista yritelmää oli ja on, mutta en enää noteeraa. Sen verran kovia loukkauksia sain kuulla nuorena että tajusin että kylään ei tarvi tulla ja ei toivota tulevan täysi-ikäisenä. Se diili oli lapsuuden diili ja katkeaa kun täyttää 18v.
Sen takia en omia lapsiakaan näille hyypiöille mielellään vie näytille. Ties vaikka alkaisi valitus että mitä te meidän jääkaapilla teette... Niin pitäköön jääkaapin ja elämänsä.
Perintö tullaan ottamaan kuten se laillisesti kuuluukin. Näiden hyypiöiden jälkeen opin arvostamaan aitoa perhettä enemmän ja haluan sellaisen tarjota omille lapsillekin. En siis mitään talousoikeistolaista perhettä, missä ollaan velkaa toisille jostain jääkaapin sisällöstä ja perhettä missä ei puhuta perheenjäsenistä "loisina".
Eikä tarvitse esittää kristillistä sen jälkeen. Voi vaan olla omana itsenään ilman mitään ulkokultaisia juttuja rakastettuna ja hyväksyttynä perheessä.
Siksi sanon ei, lapsuudenperheelle. Ei.
Up