Ystävät ja kaverit

Te, joiden lapsilla tai teineillä ei ole kavereita, onko sinulla tai puolisollasi sama tilanne?

Itselläni on kavereita, puolisolla ei. Teinillämme on hankala löytää ystäviä, hän jää ulkopuoliseksi niin koulussa kuin harrastuksissa. Kavereita on ollut muutamia, mutta ne on aina  päättyneet. Ns. Paras ystävä puuttunut aina. Miehelläni on seurassa tapa, että puhuu, mutta ei kysele, eikä kuuntele ja ei kohdista puhetta oikein kenellekään. Itse tykkään kysellä kuulumisia ja teinimme taas ei osaa mennä porukkaan ja kokee usein muut vääränläisiksi itselleen. Menettää äänensä kun yrittää puhua. Ujostuttaa, hävettää ilman syytä. Meillä on ns. Perhetuttuja, mutta ei ystäviä, joten ehkä ystävyyden malli on jäänyt ohueksi.  Kun teini puhuu kaverihaasteistaan mieheni sanoo, että ei hänelläkään nuorena ollut kavereita. Mielestäni tämä on huono argumentti koska teini haluaa kavereita, mutta ei osaa tarttua tilaisuuteen kun sellainen tulee eteen. Onko teinin kaveriongelmat meidän vanhempien syytä mietin.