Sairaanhoitaja, oletko ylpeä työstäsi?
Opiskellessani sairaanhoitajaksi noin 10 vuotta sitten, ajattelin, että valmistun ihan hyvään ja perus arvostettuun ammattiin. Pidän työstäni erikoissairaanhoidossa edelleen, mutta viime vuosien lakkoilut, mediamyllytys surkeista työoloista ja paskoista palkoista on saanut minut tuntemaan, että ei oikein olisi edes sallittua tykätä työstä hoitajana. Alan maine on ryvetetty ihan pohjamutiin.
Tottakai isoja ongelmia ja epäkohtia on monissa hoitoalan työpaikoissa, mutta tuntuu ikävältä, että koko ajan puhutaan kuinka tämä on jotain ihan paskaduunia paskalla palkalla ja ulkopuolisetkin ajattelevat näin. Monet tuttavat ovat ihan yllättyneitä, kun kerron, että ihan oikeasti pidän työstäni yliopistosairaalan vuodeosastolla enkä ole vaihtamassa alaa tai työpaikkaa.
Tienaan keskimäärin noin 3700-4000e/kk ja toki palkka voisi olla parempikin, mutta on kuitenkin mediaanitaso ja olen siihen ihan tyytyväinen. Moni tuttava on luullut, että tienaan jotain 2000e kuukaudessa, kun on niin paljon myllytetty näitä surkeita palkkoja.
Ehkä tämä on vain omassa päässäni ja pitäisi kasvattaa itsetunto ja olla välittämättä.
Pystyttekö te muut sairaanhoitajat vielä olemaan ylpeitä tekemästänne työstä?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa on samaa mieltä noista asioista. Palkkakin on oikeasti hyvää tasoa. Neljä tonttua kuussa on ihan ok korvaus vaativasta työstä.
Tuohon neljään tonttuun tulee viikonloppu-, ilta ja yölisät, joten ei se nyt niin hyvä ole. Peruspalkka bruttona n 3100e.
Itse kyllästyin jatkuvaan supistamiseen ja sopeuttamiseen julkisella. Vaihdoin sosiaalipuolelle yksityiselle. Palkka- ja lomaedut huonommat, mutta inhimillisempää työtahtia.
2. Tuo oli sinulle sopiva valinta. Monelle muulle - itselleni ainakin - mahdollisimman korkea palkka on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
2. Tuo oli sinulle sopiva valinta. Monelle muulle - itselleni ainakin - mahdollisimman korkea palkka on tärkeintä.
Niin no jos korkea palkka on prioriteetti niin en ensisijaisesti ehkä lähtisi opiskelemaan sotealaa ja ihmettelisi sitten kun ei ole korkea palkka.
Itsehän olette pullariikan johdolla oman pesänne paskantaneet täyteen 🤣
Tienaan insinööriammatissa huomattavasti enemmän mutta todellakin arvostan!
Arvostan myös siivoojia, putkimiehiä, palomiehiä jne.
En arvosta ihmistä joka haluaa elää tuilla kun on niin kovin vaikeaa herätä aamuisin ja kaikki työ on paskaa ja miksei tuet ole isommat ja miksi jne. jne.
En ole ylpeä ammatistani enkä koe, että sairaanhoitajia Suomessa arvostettaisiin kovinkaan hyvin. Työ erikoissairaanhoidossa ja monessa muussakin paikassa kiireistä eikä palkka vastaa työn määrää. Nykyisellään kaikki on niin kallista, että palkka ei perheellisellä riitä oikein mihinkään.
Niin. Minä halusin kuitenkin nimenomaan sairaanhoitajaksi, en insinööriksi. Ja tässäkin kommentissa piilee se vähän säälittelevä asenne, että 'onhan se nyt parempi kuin tuilla eläisi' vaikka siis ihan pidän työstäni eikä minulla ole vaikeaa lähteä sinne.
Ja edellinen kommentti oli siis tarkoitettu kommentoijalle 6.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En ole ylpeä ammatistani enkä koe, että sairaanhoitajia Suomessa arvostettaisiin kovinkaan hyvin. Työ erikoissairaanhoidossa ja monessa muussakin paikassa kiireistä eikä palkka vastaa työn määrää. Nykyisellään kaikki on niin kallista, että palkka ei perheellisellä riitä oikein mihinkään.
Palkka ei vastaa työn määrää? Eikö tavallisen sairaanhoitajan työ vastaa täysin määräänsä - ei niitä töitä kotiin viedä? Kiireistä on myös esim. tarjoilijoilla, myyjilllä ja siivoojilla, mutta työ loppuu siinä vaiheessa kun työvuoro on ohi. Ei sitä silloin tehdä enempää kuin pitäisi.
Mainostaminen, että sairaanhoitajan palkka olisi neljä tonttua kuussa, on omaan pesään kusemista. Jos bruttopalkka olisi kuussa tuo neljä tonnia, tarkoittaisi se, että saisi tosissaan painaa kolmivuorotyötä. Kaikki sairaanhoitajat eivät tee vuorotyötä tai työnantajat rajoittavat mahdollisuuksia saada sunnuntai- tai juhlapyhälisiä kerryttäviä työvuoroja. Kaikki eivät myöskään tee työtä yliopistosairaalossa. Esimerkiksi yksityiset firmat ja valtio eivät myöskään ole palkan suhteen kilpailukykyisiä
Kyllähän sairaanhoitajan ammatti on ollut arvostettu, aikaisemmin. Arvostusta on laskenut se, että alalle on päässyt monenlaista suharia, kun koulutukseen pääsyn rimaa on laskettu. Suomen kielitaidon suhteen on joustettu liikaa. Potilasturvallisuuden takia on luonnollisesti tärkeää, että sairaanhoitaja osaa hyvin suomen kieltä, on vastuuntuntoinen, ja että älykkyysosamäärä on riittävän korkea.
Myös hoitotyön esihenkilöiden osaaminen on kyseenalaista. Esihenkilöiksi valitaan tyyppejä, joilla ei ole riittävää kliinisen hoitotyön osaamista, eikä yleensä kokemusta konkreettisesta sairaanhoitajan työstä. Esihenkilöt voivat olla pihalla kuin lumiukot johtamastaan alasta. Eikä ihmisten johtamisen taidotkaan ole kovinkaan hääppöisiä. Hoitotieteen maisterikoulutuksen tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon johtamis- ja kehittämiskoulutuksen pääsyvaatimuksena tulisi ehdottomasti olla vähintään viiden vuoden työkokemus käytännön sairaanhoitajan työstä. Nyt esihenkilöinä on liikaa tyyppejä, joille tärkein työnteon motiivi on olla likaamatta käsiään. Alaisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista viis veisataan.
Olisin mielelläni ylpeä ammatistani, ja vielä pari vuosikymmentä sitten kerroinkin ylpeästi, mikä olen ammatiltani. Sain myös arvostusta osakseni. Koin myös vahvasti, että teen yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Nykyään välttelen kertomasta, mitä teen työkseni.
Suurin osa on samaa mieltä noista asioista. Palkkakin on oikeasti hyvää tasoa. Neljä tonttua kuussa on ihan ok korvaus vaativasta työstä.