Esa Pulliainen on kuollut

Ripsut

Verraton tyyliniekka oli hän, ja aidosti cool.

Käviköhän jo eilinen lätkämatsi voimille? Vai oliko sporttimiehiä ollenkaan?

Suomen kaikkien aikojen parhaita kitaristeja. Kiitos musiikista! Lepää rauhassa Esa! Onneksi musiikillinen perintö jää jälkeesi. 

R.I.P. Esa Pulliainen. Kiitos sinulle kaikista upeista musiikintäyteisistä vuosista! T. Agents-fani 1980-

Täytyy sanoa, että nyt osui syvälle. Itselleni Suomessa kitaristeista on kolme ylitse muiden ja he ovat/olivat Albert Järvinen, Jukka Tolonen ja Esa Pulliainen. Esa Pulliaisen näin ensi kertaa Särkänniemessä 1979 Tuomari Nurmion kanssa, tuolloin bändi oli nimeltään Köyhien ystävät ja se soitti Tuomarin ensimmäisellä ja mielestäni edelleenkin parhaimmalla Kohdusta hautaan pitkäsoitolla. Sen jälkeen perustettiinkin Agents vielä samaisena vuonna 1979, joka oli käytännössä sama kuin Köyhien ystävät, mutta mukaan tuli vielä Esan veli Kai sekä Jukka Ollila. Esan ja Agentsit näin myöhemmin lukuisia kertoja niin Topin kuin Jorkankin aikaan. Esahan ei missään nimessä ollut mikään tiluttelija vaan nimenomaan tyylittelijä. Hänelle soundi oli kaikki kaikessa ja se soundi oli rautalankaa.

 Tämä uutinen kosketti.  Monet kerrat tuli käytyä keikoilla ja kuunneltua  hänen taiturointiaan levyiltä vuosien varrella.  Mies, joka ei korostanut persoonaansa vaan antoi musiikin puhua. 

Vierailija kirjoitti:

R.I.P. Esa Pulliainen. Kiitos sinulle kaikista upeista musiikintäyteisistä vuosista! T. Agents-fani 1980-

Minä vuodesta 79, Köyhien Ystävien ajoilta. onnistuin käymään keikallakin, kun kävivät kotikaupungissa.

Pekka Lainekin oli herkistynyt. Soittaa tyylikkään instru-coverin "Missä muruseni on"-biisistä Michael Bleun levyllä. Esikuvaa ei tarvitse kauaa miettiä soittoa kuunnellessaan, sanoikin tänään, että Pulliainen oli varmasti Suomen jäljitellyimpiä kitaristeja

Elli Pusiainen

Laihtui ja kuihtui viimeisinä vuosinaan, syöpä?

Kyllä kyynel poskea pitkin vierähti kun kuulin. Vielä kun selviäisi mikä miehen vei.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyynel poskea pitkin vierähti kun kuulin. Vielä kun selviäisi mikä miehen vei.

Kuoli pitkäaikaiseen sairauteen, joten eiköhän se syöpä ollut. Ainakin viimeisessä kuvassaan kovin on kuihtuneen näköinen.

Ali Leiniön kuolema tuli täysin puskista, mutta niin tuli Esa Pulliaisenkin kuolema. Kaksi itselleni erittäin merkityksellistä ihmistä menehtyi pienen ajan sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyynel poskea pitkin vierähti kun kuulin. Vielä kun selviäisi mikä miehen vei.

Kuoli pitkäaikaiseen sairauteen, joten eiköhän se syöpä ollut. Ainakin viimeisessä kuvassaan kovin on kuihtuneen näköinen.

Joo, kyllä oli lähtenyt kaikki aiempi kerubimainen pulskeus poskista. Niin siinä käy monelle kun taival lähenee loppuaan. 

Sääli. Kyllä oli Esan Stratossa ja Voxeissa uskomattoman hieno klangi. Etenkin 80-luvun jälkipuoliskolla.