Vieläkö stipendejä jaetaan mafiamaisesti kuten 20 vuotta sitten?
Paikallislehden stipendin sai pankinjohtajan poika, pankin stipendin sai Lions Clubin puheenjohtajan tyttö ja LC:n stipendin sai paikallislehden päätöimittajan lapsi.
Kommentit (22)
Akateemisesti lahjakkaita ei palkita, paitsi paras keskiarvo. Suurin osa meni ainakin mun lasten koulussa tsemppipalkintona reppanoille (pienluokkalaisille) tai sosiaalisille lörpöttäjille.
Jaha, ette näköjään kanna älykkyysgeenejä
Mihinkä se muuttuisi. Pieni piiri pyörii. Joka vuosi annetaan kuitenkin pari stipendiä muillekin ettei voida syyttää mistään.
Tänään teidän lapselle ja ensi vuonna sitten meidän lapselle.
No ainakin lukiossa kaikki jotka kirjoitti L sai stidendin. Ja poika sai alakoulussa stidendin kun teki vaadittavat ylimääräiset hommat äidinkielessä. Sen olisi saaneet kaikki jotka ne teki mutta ei moni vaivautunut.
Kyllä kai. Esim. Pate Itäniemi voitti talousguru-kirjoituskilpailun ja sai palkinnoksi paikan Aalto-yliopistosta. Kirjallinen ilmaisu oli siis niin alkeellista, että ihmettelen, että kai kuitenkin ylioppilas.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkä se muuttuisi. Pieni piiri pyörii. Joka vuosi annetaan kuitenkin pari stipendiä muillekin ettei voida syyttää mistään.
Tai jos joku on todella lahjakas. Olisi liian läpinäkyvää jättää hänet palkitsematta toisen kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkä se muuttuisi. Pieni piiri pyörii. Joka vuosi annetaan kuitenkin pari stipendiä muillekin ettei voida syyttää mistään.
Lahjakkuus palkitaan nykyäänkin. Ja myös ahkeruus. Harmi ettei ap:llä ollut kumpaakaan.
Mafiasta hokevat ovat loosereita. Tokihan se on aina muissa vika...
Näemmä. Voi veettu sanon minä. Jakakoot vaikka pärssettään keskenään, mutta huut hittoon nämä koulujen ulkopuoliset stipendit perusopetuksen tilaisuuksista.
Tosin opetan ja selitän tämänkin lapsilleni, jotta oppisivat ajattelemaan omilla aivoillaan ympäröivää todellisuutta kriittisesti. Toki osaavatkin jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihinkä se muuttuisi. Pieni piiri pyörii. Joka vuosi annetaan kuitenkin pari stipendiä muillekin ettei voida syyttää mistään.
Lahjakkuus palkitaan nykyäänkin. Ja myös ahkeruus. Harmi ettei ap:llä ollut kumpaakaan.
Selitä mitä selität. Suurin osa stipendeistä menee suhteiden mukaan. Se on sitä elämän realiteettia jota sinä et tunnu ymmärtävän. Väität varmasti työpaikkojenkin menevän osaamisen sekä kouluarvosanojen perusteella? Tietty pieni osuus kyllä, mutta suurin osa työpaikoista tulee suhteiden avulla. Kyllä sinäkin mieluummin otat töihin tuntemasi ihmisen joka osaa tarpeeksi hyvin ja jota voi kouluttaa lisää kuin pätevämmän mutta tuntemattoman.
Muistaakseni oli rahastopohjainen stipendien jako, jonka mukaan kaikki pitkän matikan, fysiikan ja kemian L:t saivat tonnin. Siis niin että kustakin L:stä sai tonnin, eli parhaimmillaan kolme tonnia. Mielestäni todella hyvä ja kannustava ja meritokraattinen systeemi, vaikken itse yhtään L:ää saanutkaan.
Pikkupaikkakunnilla tämä näkyy selvemmin kuin isommissa kaupungeissa. Jostain syystä suurin osa stipendeistä menee sille "sisäpiirille".
Lapsen 6 luokalla jaettiin 8 stipendiä joista puolet sai sama oppilas. Toki hän on varmaan luokan paras musiikissa, käsityössä ja liikunnassa sekä täytti vanhempainyhdistyksen kriteerit mutta ehkäpä joku toinen oppilas olisi voinut olla yhtä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen 6 luokalla jaettiin 8 stipendiä joista puolet sai sama oppilas. Toki hän on varmaan luokan paras musiikissa, käsityössä ja liikunnassa sekä täytti vanhempainyhdistyksen kriteerit mutta ehkäpä joku toinen oppilas olisi voinut olla yhtä hyvä.
Yleensä lahjakkaat ihmiset ovat lahjakkaita kaikessa, mihin ryhtyvät. Toki mielenkiinon kohteet varmasti saavat enemmän panostusta.
Jos joku on ikuista niin korruptio. Meillä stipendit menivät pankinjohtajan lapselle, koulun työntekijän lapselle, äänekkään paikallispoliitikon lapselle ja vanhempainneuvoston jäsenten lapsille. Sitä rallia pyöritettiin vuodesta toiseen.
Sain pienen summan stipendinä 1970-luvun alussa Tyttölyseon ekan luokan päätteeksi. Muistelen, että todistukseni ei ollut mitenkään erityisen hyvä, joten oletan, että sain sen koska koulussa tiedettiin, että meillä oli vaikeuksia maksaa lukukausimaksu. Äiti oli hakenut vapautusta siitä.
Samoin eräs toinen luokkakaverini sai myös saman pienen summan, heilläkään ei ollut suurta varallisuutta.
Summa oli niin pieni, ettei sillä ollut oikeastaan mitään merkitystä. Kai se sitten oli jonkinlainenn kannustus.
Sen sijaan oli ikävää seurata, miten hymytyttöpatsaan sai aina joku open lellikki, ei suinkaan luonteeltaan hyvä tai erityisen hyvätapainen tyttö. No, eipä noilla sen kummempaa merkitystä ole enää vuosien jälkeen.
Kirjoitin kolme Lää mutta en saanut mitään kannustusta lukiosta. Sepä olisikin ollut hyvin tarpeen, kun olimme entistä köyhempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen 6 luokalla jaettiin 8 stipendiä joista puolet sai sama oppilas. Toki hän on varmaan luokan paras musiikissa, käsityössä ja liikunnassa sekä täytti vanhempainyhdistyksen kriteerit mutta ehkäpä joku toinen oppilas olisi voinut olla yhtä hyvä.
Yleensä lahjakkaat ihmiset ovat lahjakkaita kaikessa, mihin ryhtyvät. Toki mielenkiinon kohteet varmasti saavat enemmän panostusta.
Toki mutta olisi ehkä musiikissa tai liikunnassa 20 oppilaasta voinut olla joku yhtä hyväkin.
Tosi asia on että opeilla on myös suosikkeja ja se näkyy stipendien saajissa.
Mitä niitä lippu lappusia jakelemaan, sinne vaan samaan kouluun kaikki. Hyvä siitä tulee.
Stemppiä!
On ihan samaa