Miksi ihminen on ainoa eliö, joka on satsannut toden teolla älyyn?

En nyt sanoisi ihan noinkaan. 

Tyhmyys on lisääntymisen edellytys, ja väestön ÄO laskee koko ajan :(

Hälyyn se on satsannut. 

1. Äly (viisaus) on kuitenkin lajimme tunnusnimi. Se on siis leimaavin asia meissä, ainakin luonnontieteilijöiden mukaan.

Et näköjään ainakaan sinä.

Tuo älyyn satsaaminen on joskus tehokkaasti piilotettu.

Ei ole satsannut. Suuri osa aivotoiminnasta on tutkimatta. Persoonallisuus häiriöstä on esimerkiksi löydetty vuonna 2004 6kpl. Ja vuonna 2024 10 ja muutama alaluokka. Eikä silti luokitella narskuja 3 luokkaan kerralla, mihin kuuluisivat...!Mut no lääketiede on jossakin hidas, jossakin nopea.

Mihin älyyn?👀 Kun tätäkin palstaa lukee, niin ei näe eikä kuulu älyä.

Älyä on jossain määrin todettu olevan muillakin eläimillä. Ei se ihmisen yksinoikeus ole, vaikka kieltämättä olemme vieneet sen pisimmälle. 

Ravintoketjun huipulle se äly on meidät vienyt ja lähiavaruuteenkin, Kuuhun toistaiseksi.

Mitä äly sinun mielestäsi on ap? Esimerkiksi kaskelotit elävät perheinä ja miekkavalaat myös. Miekkavalailla on jopa murre- eroja viestinnän suhteen. Minusta on ylimieliseltä sanoa ihmisten satsanneet älyyn, kun meidän lajimme on syypää lajikatoon ja sään ääri- ilmiöihin. Emme edes pysty ruokkimaan kaikkia lajitovereitamme. Itse näen, että ihmiset ovat typerin laji tällä planeetalla. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä äly sinun mielestäsi on ap? Esimerkiksi kaskelotit elävät perheinä ja miekkavalaat myös. Miekkavalailla on jopa murre- eroja viestinnän suhteen. Minusta on ylimieliseltä sanoa ihmisten satsanneet älyyn, kun meidän lajimme on syypää lajikatoon ja sään ääri- ilmiöihin. Emme edes pysty ruokkimaan kaikkia lajitovereitamme. Itse näen, että ihmiset ovat typerin laji tällä planeetalla. 

Ihmislaji pystyt kyllä tekemään kaikenlaista, mutta ihmiseltä lajina puuttuu silti kyky ymmärtää niiden tekemisten mahdolliset epälineaariset seuraukset. Ihmisen intuitiivinen tai luontainen ymmärrys asian vaikutuksesta toiseen perustuu lähinnä suoraan verrannollisuuteen. Sen sijaan luontainen ymmärrys dynaamisista systeemeistä on hyvin rajallinen. Sen ymmärtäminen, että tiettyjä asioita voi tehdä aika pitkään näkemättä mitään seurausta, ei tarkoita etteikö seurausta olisi. Se näkyvä seuraus tapahtuu vasta kun systeemi saavuttaa ns. keikahduspisteen, ja sitten rytisee kunnolla.