En luota enää ihmisiin kuten ennen

Ihmistuntemus auttaa. Olen nykyään varovaisempi kuin ennen, mutta se on hyvä asia. Ei kaikkiin pidäkään luottaa.

En oo koskaan luottanut. Todennut, että ei se kannata.

Ehkä ei pidä odottaa liikaa. Monet on kuitenkin suurimmaksi osaksi luotettavia, mutta pitää käyttää omaa arvostelukykyä mitä luottaa ja kenelle. Jotkut asiat menee hautaan.

Luotin ennen kunnes kokonainen yhteisö johon kuuluin rupesi levittämään juoruja minusta.

Kun tarpeeksi monta kertaa saa pettyä, käy noin. En minäkään luota enää. Takaisin ei ole paluuta.

Luottamus vieraisiin on kyllä madaltunut. Nykyään pitää oikein erikseen muistaa ettei esim. jätä kännykkää kahvilan pöytään kun lähtee käymään vaikka vessassa. Luottamus läheisiin on edelleen täysi.

Ihmiset on petoja.  Raatelevat mielellään. Ei ihan kaikki mutta suurinosa ja on välillä vaikeaa tunnistaa. 

Oma napa ennen kaikkea ja sen eteen voidaan uhrata lähes kuka vain kun tilanne niin vaatii, että oma häpeä pitää piilottaa tai itseään vähän korottaa.