Olenko "saavuttanut" tarpeeksi elämässäni? Olen 27v

mitä sinun olisi vielä pitänyt saavuttaa? Sinähän ehdit vielä kaikenlaista toki.



Et maininnut koulutuksesta mitään.

mitä asioita elämässä tavoittelet ja mitä pidät tärkeänä. Jos siis oikeasti olisit aina halunnut maailmaa kiertäväksi, kuuluisaksi konserttipianistiksi niin silloinhan tuo on aika paskasti:D

Ei tuohon kysymykseen voi vastata muu kuin sinä.

Av-mamman, pankinjohtajan, minun, naapurin, isäsi,pääministerin, kunnon kansalaisen, syrjäytyneen nuoren, yh-äidin, keskiluokkaisen naisen vai kenen näkökulmasta?

Mä ajattelen että saavutukset ovat jotakin muuta kuin lapset vai vakkari työpaikka. Ne on jotakin mitä liittyy siihen kuka olet ihmisenä, mitä ajattelet elämästä, mikä on tärkeää. Että kuinka hyvin pystyt elämään arvojesi mukaan. Ei vakkarityöpaikallakaan ole mielestäni merkitystä, jos se ei ole jotakin työtä jonka tekeminen tuntuu mielekkäältä. Vastaus kysymykseesi; jos elämäsi tuntuu omalta ja mielekkäältä olet ikäiseksesi saavuttanut paljon. Jos kyselet muilta hyväksyntää ja millainen sinun pitäisi olla, niin on vielä aika pitkä matka edessä.

Onko sulla ammatti johon olet tyytyväinen?

olen aina halunnut lapset ja perheen nuorena, ja senhän olen saanutkin. Arvoasioista.. lapset on mulle tärkeintä ja se että saan viettää heidän kanssa paljon aikaa, olen hyvin onnellinen siitä että saan olla äiti, äitiksi olen aina halunnut, kaikista eniten :)

Mikä minua häiritsee on se ettei mulla ole kaunista kotia. Siis sisustus ihan jees, mutta vuokrakämppämme ei ole ollenkaan hieno, kamalat keittiönkaapit yms.



Asia josta olen ylpeä on se että ollaan aina pystytty hoitamaan lapset itse, ei ole isovanhempia tai muita auttamassa. Olemme muutenkin aloittaneet kaiken nollasta ja rakentaneet itse, ilman kenenkään apua.



Matkustelemme pari kertaa vuodessa ulkomaille ja elämämme on mukavaa. Lapset on kaikki kaikessa

kotiäitinä olin 6 vuotta. tarkoitus jatkaa opintoja, terveydenhoitajaksi, ehkä kätilöksi

Tarkoitan siis ihan arkipäivisin, työksesi sekä vapaa-aikanasi. Näin 4-kymppisen näkökulmasta korostuu taaksepäin katsoen tuo asia, eikä niinkään "saavutukset" joita listattaisiin. Itsekin ajattelin kyllä hyvin saavutuskeskeisesti ennen kuin "saavutin" kaiken mihin olin pyrkinyt (opinnoissa, työelämässä, perhe-elämassä), mutta nyt monesti mietin että olisi pitänyt pysähtyä joskus jo aikaisemmin miettimään, tekevätkö saavutukseni minut päivittäin onnelliseksi.