Lue keskustelun säännöt.
MIten voi käydä terapiassa lapsuuttaan läpi jos ei muista siitä mitään?
19.12.2011 |
Ei juurikaan muistikuvia lapsuudesta ja jos jotain muistoja on, nekin negatiivisia ja traumaattisia.
Kommentit (5)
Olet unohtanut ne, koska niille ei ole ollut tilaa eikä sinulla ole ollut kykyä käsitellä niitä asioita. Kun terapiassa saat välineitä, niitä alkaa pulpahdella pinnalle. Negatiivisille ja traumaattisille tapahtumille voidaan "tehdä" terapian avulla paljonkin, riippuu terapian tyypistä, mitä tehdään ja kuinka nopeasti se käy. Yhtenä tavoitteena kuitenkin on nimenomaan poistaa se traumaattisuus ja kielteisyys omista muistoista. Terapian jälkeen pystyy ajattelemaan menneisyyttään ahdistumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet unohtanut ne, koska niille ei ole ollut tilaa eikä sinulla ole ollut kykyä käsitellä niitä asioita. Kun terapiassa saat välineitä, niitä alkaa pulpahdella pinnalle. Negatiivisille ja traumaattisille tapahtumille voidaan "tehdä" terapian avulla paljonkin, riippuu terapian tyypistä, mitä tehdään ja kuinka nopeasti se käy. Yhtenä tavoitteena kuitenkin on nimenomaan poistaa se traumaattisuus ja kielteisyys omista muistoista. Terapian jälkeen pystyy ajattelemaan menneisyyttään ahdistumatta.
En voi muuta kuin suositella. Ensimmäisen vuoden aikana rakentui luottamus terapeuttiin, ja arkielämä alkoi helpottaa hiukan. Kolmen vuoden terapia on parasta, mitä elämässäni oli siihen saakka tapahtunut - vaikka vaikeaa se oli. Sen hedelmät ovat olleet makeampia, mitä olisin koskaan uskaltanut uneksiakaan. Terve mieli, mielenrauha ja kohtuullisen hyvä elämä.
edes tuoksuja lapsuudestasi? Jos muistat, siitä on hyvä jatkaa.
Suosituksista vai summamutikassa kokeilemalla?
jossa terapoitava voi opetella turvallisen vuorovaikutussuhteen rakentamista sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa pystyy jakamaan ja käsittelemään tunteita. Siis sellaista toimintaa, mikä pitäisi pystyä tekemään vanhempiensa kanssa, mutta joka jostain syystä ei ole ollut mahdollista.
Terapeutin kanssa rakennetaan samalla omaa elämäntarinaa - terapiahan on uudenlaisten merkitysten rakentamista koetulle ja eletyllä, sillä elettyähän ei voi poistaa, sille pitää antaa uudenlainen merkitys ihmisen tarinassa. Se voi lisätä voimavaroja ja aktiivista toimijuutta ja siten ihmisen toimintakykyä. Ettei jää passiivisena oman menneisyytensä vangiksi.
Vaikka lapsuuden kokemuksia ei voikaan muistaa tietoisesti, tunnelmia ja olotiloja on jäänyt kehon muistiin, tapoja reagoida asioihin yms. Niitä voidaan aktiivisesti työstää tunnetasolla terapiassa, ja siten saada tällaisia tiedostamattomia reagointitapoja ja äkillisesti herääviä tunteita käsiteltäväksi siten että niitä voidaan tunnistaa, nimetä ja siten käsitellä. Siten ne saadaan paremmin hallintaan ja näitä reagointitapoja voidaan muuttaa.Työtähän se vaatii , kovastikin.