SSRI-lääkkeet ja rakastuminen (tai sen puute!)

Mulla aloitettiin lääkitys 13-vuotiaana eli juuri puberteetin myllerryksessä ahdistus ja masennus oireiluun. Kävin myös terapiassa ja oireet helpottivat parissa vuodessa niin että olen pystynyt elämään suht normaalia elämää. Olen nyt 33-v ja useista yrityksistä huolimatta en ole pystynyt lopettamaan tuota lääkettä kokonaan rajujen lopetusoireiden vuoksi. Käytän siis edelleen pientä annosta ja lääkäri sanoi että voin käyttää "huoletta" että ei siitä ole haittaa.

Mulla on ollut useita lyhyitä suhteita ja kaksi pidempää. Nyt olen alkanut epäilemään että en kuitenkaan ole koskaan ollut rakastunut. En tunnista omia kokemuksia muiden kertomuksista siitä millaista se on. Olen kokenut lähinnä mukavaa yhdessäoloa ja turvallisuutta, mutta en koskaan mitään ilotulitusta tai pakottavaa tarvetta olla koko ajan yhdessä, kosketella jne. 

Mistä tiedän onko lääkityksellä yhteys tähän vai onko se vaan mun ominaisuus että en tunne voimakkaasti? Tiedän, että nuo lääkkeet voi vaikuttaa laaja-alaisesti tunne-elämään mutta mun annos on ollut minimaalinen jo todella pitkään. Noh ehkä en saa koskaan tähän vastausta mutta kiinnostaa onko muilla samanlaisia kokemuksia.