Onko kaikkien miehillä tapana ilkeillä?
mieheni on todella ilkeä. hän vittuilee asiasta kuin asiasta, tällä hetkellä siitä kun olen vauvan kanssa kotona eikä koti ole ihan tip top. Sanoo etten saa mitään aikaiseksi. Itse tekee pitkää päivää töissä, kotona ei tee mitään. Ollaan sovittu, että hoidan kodin kun olen kerta äitiyslomalla. Mutta ei sitä äitiyslomallakaan kaikkea ehdi, vauvan hoito on tärkeämpää mulle kuin kotityöt.
Vauvan kanssa äijä leikkii ehkä puoli tuntia päivässä. Hän nukkuu toisessa huoneessa eli saa aina kunnon yöunet. Minä imetän 2 tunnin välein vuorokauden ympäri. Pyykit pesen ja aika usein saa äijä tulla valmiiseen ruokapöytään. Tekis mieli jättää tuollainen paska, joka ei kunnioita mua tippaakaan. Hän ei kuuntele mitä puhun vaan joudun sanomaan sanottavani noin kolme kertaa ennen kuin menee perille.
jos hänen sukulaiset käyvät kylässä, niin kyllä silloin ollaan niin ylpeää isää ja kiva kun vaimo on laittanut hyvät tarjottavat. Jos mun kaverit tai sukulaiset käy, hän pitää huolen ettei oo silloin kotona.
Alkaa jo itseänikin ihmetyttää miks siedän tuollaista kohtelua.
Kommentit (4)
hoitaa kotia, tykkää olla lapsen kanssa ja hoitaa sitä paljon. Kunnioittaa ja kuuntelee minua.
Sanoo itsekin, että sellaista ei ole varaa arvostella, mihin ei itse osallistu. Eli hän ei motkota kodin kunnosta, kun ei itse siivoa. Päinvastoin toppuuttelee minua, kun joskus huokailen olevanmi surkea vaimo kun kotikin on sekaisin jne. Hänen mielestään kaikki on ihan riittävän hyvin, ei ole mitään valitettavaa.
Ei sinun kannata sietää tuollaista käytöstä, teidän pitää puhua nyt asioista kunnolla.
Meille (sinulle ja minulle) on nyt käynyt ohrasesti ja sekaannuttiin sellaisiin ällöihin.
Minunkin mieheni vittuilee asioista, tällä hetkellä siitä, kun hänen pitäisi lasten kanssa kuluttaa aikaa (on vaan viikonloput kotona) ja haluaisi tehdä omia hommiaan eli surffata netissä ja nukkua. Ei siis tee meillä kotona mtn, viikot aikuisopiskelee liki kolmensadan kilometrin päässä.
Olen itse sanonut eräänkin kerran tuosta kunnioituksen puutteesta, jonka mies kuittaa vaan sanomalla, että olen väärässä ja pidä turpa kiinni, jos ei muuta ulos tule. Myös nuo katoamiset siksi aikaa kun joku sukulaiseni tai tuttava tulee kylään kuulostavat tutuilta.
Lapseni toistaiseksi ikävöivät isäänsä hullun lailla kun on viikot poissa. Kuulunee kehitysvaiheeseen. Mutta kyllä mieheni puhuttelee lapsiammekin välillä ilkeästi ja vaatii mielestäni liikoja ikään verraten. Ihan vaan siksi, ettei miehelläni tarvitseisi tehdä mitään lasten kanssa tai lasten takia.
Siedän siis lasteni takia tuota kohtelua. On meidän suhteessamme toki muutakin, mutta myös tuota ilkeilyä ja se on surullista. :/
meillä ei mies ole ilkeä, kuin ihan joskus harvoin, ja sitäkin pyytää anteeksi.
leikkii lasten kanssa ja hoitaa kotia kanssani.
oletko puhunut tuntemuksistasi hänelle?