Onko lähivanhemmalla oikeus viettää vapaa-aikansa miten haluaa?
Olen yksinhuoltaja ja lapseni oli tämän viikonlopun isällään. Olin juhlimassa ystäväni syntymäpäiviä enkä metelissä kuullut puhelimen soivan, kun lapsen isä yritti soittaa. Isä oli tietoinen siitä että olin juhlissa, mutta lapseni oli herännyt yöllä itkemään ja ilmeisesti ikävöimään minua, ja mies yritti epätoivoisesti saada minua kiinni soittelemalla mm ystävilleni, jotka eivät kuitenkaan enää olleet paikalla.
Tänään aamulla keskustelimme puhelimessa aiheesta ja sain haukut siitä miten huono äiti olen, kun en vastaa puhelimeen ja riekun yöt baareissa. Minun olisi kuulemma pitänyt tulla paikalle lohduttamaan lasta. Käyn juhlimassa harvoin, mutta pitäisikö nekin kerrat nyt jättää pois? Tuleeko minun olla valmiina lohduttamaan puhelimitse tai tulemaan paikalle jos on joku hätä?
Olemme eronneet vasta muutama kuukausi sitten ja on vaikea tietää mikä on tärkeää. Lapsen etu on tietenkin minulle se kaikista tärkein asia, ei vapaaviikonloput tai ystävän juhlat mutta en tiedä mikä on lapsen edun mukaista tällaisessa tilanteessa. Toisaalta olen sitä mieltä että isän pitää pystyä lohduttamaan itkevää lasta ja jos tuntuu siltä ettei se onnistu, voidaan miettiä kannattaako lapsen olla yökylässä ollenkaan. Toisaalta on hirveän syyllinen olo siitä että olen ollut tavoittamattomissa kun lapseni on tarvinnut minua ja tunnen itseni maailman surkeimmaksi äidiksi.
Olisiko kellään järkevää mielipidettä asiaan?
Kommentit (12)
mutta jos isä ei selviä lapsen kanssa, on parempi varmaan lopettaa yökyläilyt, sen sijaan että joudun päivystämään kotona odottaen milloin puhelin tai ovikello soi.
ap
Miestä nyt vaan ottaa päähän, kun oli tilanteessa, jota ei hallinnut. Ei se sinun ongelmasi ole.
Miten ihmeessä sinä syyllistyt näin helposti?? Totta kai uusi tilanne on lapselle haastava, mutta en usko, että sinun ryntäämisesi paikalle joka inahduksesta oikeasti mitään ratkaisee.
Kyllä se isä oppii rauhoittamaan lapsen, olisi voinut kertoa, että äidillä on nyt juhlat eikä ole kotona, mutta on huomenna odottamassa sinua kotona.
että nyt lapsella on ikävä ja haluaa juuri isän antamaan tutin.
täytyy nyt viimeistään opetella olemaan vanhempi ja läsnä edes nuo harvat päivät ja yöt kun lapsi on hänen luonaan. jos olisi halunnut ja on fiksu niin olisi lapsen kyennyt rauhoittelemaan. ethän sinä voi sinne rynniä keskellä yötä.
syyllistämällä ihan turhasta. halukut vain takaisin, että voit olla huono äiti, mutta hän on paskaakin paskempi isä, kun pysty yhtä itkua hoitamaan.
Mies vain pelkää että löydät noina vapaaviikonloppuina jonkun miehen, joka osoittautuu häntä paremmaksi ja kyvykkäämmäksi. Tätä ei tietenkään tunnustaisi edes itselleen.
Kyllä isän on hoidettava lapsi, kun lapsi isänsä luona on. Selitä isälle, että on vähän vahingollistakin, jos sinä rynnit isän luo lohduttamaan lasta heti, kun lapsi itkee. Lapsi ikävöi, mutta erosuru kestää lapsella vain kauemmin, jos hän pystyy tuolla lailla hyppyyttämään vanhempieen. Lapsi voi myös alkaa pelata sillä, että saa itkemällä isän soittamaan äidille tai äidin sinne isän luo.
Huono omatunto seuraa sinua aina, läpi elämän. Se haalistuu ja voit omalla asenteellasi vaikuttaa elämääsi tässä asiassa, mutta kyllä se tietynlainen suru ja just tuo "huono äiti" -tunne on siellä pohjalla pitkään.
Tehkää vaan selkeä sopimus, että molemmat hoitavat lapsen vuorollaan, silloin toinen vanhemmista on "vapaalla". Lapsi kyllä tottuu.
Arjen rullaamaan lähtemiseen menee vuosi.
täytyy nyt viimeistään opetella olemaan vanhempi ja läsnä edes nuo harvat päivät ja yöt kun lapsi on hänen luonaan. jos olisi halunnut ja on fiksu niin olisi lapsen kyennyt rauhoittelemaan. ethän sinä voi sinne rynniä keskellä yötä.
Eihän se voi toimia niin, että ap:n täytyy juosta exänsä luo aina kun exä hälyyttää. Exän täytyy itse opetella lohduttamaan ikävöivää lastaan jos yleensä haluaa olla isänä. Oikeita hätätilanteita varten on sitten olemassa yleinen hätänumero, ja sukulais/tuttavaverkosto voi neuvoa lievemmissä hätätapauksissa.
Jestas miten avuton mies.
Itse olen aina puhelin vieressä, jos en ole lasteni luona. Mutta en olekaan eronnut, joten saan olla täysipäiväisesti äiti eikä tarvitse elää sinkkuelämää.
..lapsi on aikuinen. Monta surua ja murhetta.
Mutta ero lienee aina vaivan väärti. VAI?
että ennen kuin oli kännyköitä ei tällaista keskustelua edes käytäisi. isä on myös huoltaja ja vanhempi ja hänen täytyy kyetä toimimaan vaikka kokopäiväisenä huoltajana jos äidille käy jotain. lapsi suree myös äidin kanssa eroa, kummankin täytyy kantaa vastuunsa ja kummallakin on oikeus olla välillä puhelimen tavoittamattomissa. vaikka vain istuisi omassa kodissaan.
Tyypillistä eron jälkeistä kiukuttelu ja uuteen tilanteeseen totuttelua.
Älä kerro omista menemisistäsi. Vakuuta isälle, että luotat häneen ja että kaiken oppii. Isän ja lasten on tärkeä tottua olemaan keskenään. Moni isä on saanut aivan uuden ulottuvuuden vanhemmuudelleen eron jälkeen, kun lapset eivät voi itkeä äitiä apuun. Älä syyttele äläkä mene apuun, vaikka isältä loppuisivat keinot.
Jos lapset puhuvat ikävästä tai uudessa paikassa nukkumisen vaikeudesta, voit pohtia sitä heidän kanssaan. Älä kiellä lasten tunteita, mutta kannusta totuttelemaan uuteen elämään eron jälkeen. Muistuta, miten tärkeitä he ja isä ovat toisilleen. Ex-miehen kehuminen voi olla vaikeaa, mutta sinä voit vaikuttaa paljon siihen, millaiset suhteet isällä ja lapsille on muutaman vuoden päästä.
ja on jatkossakin silloin, kun lapsi on isäänsä tapaamassa.
Varmasti sinulle vaikeaa olla tuntematta syyllisyyttä mutta sen verran suosittelen, että olet itsekäs, että pidät kiinni myös omasta ajastasi. Silloin jaksat olla riittävän hyvä äiti muuten.
Isä opettelee nyt selviämään lapsensa kanssa tuollaisista ongelmatilanteista, jotta lapsikin oppii luottamaan molempiin vanhempiinsa ja tuntee olonsa turvalliseksi molemmissa kodeissa.
Olet lapsesi paras äiti mutta silti olet oikeutettu omaankin elämään.