Lue keskustelun säännöt.
Pankkivero Suomeen?
30.04.2026 |
Tekoälyn taustoitusta seuraavassa kommentissa, lukekaa se ensin
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mikään pankki laskenut palvelumaksujaan, jotka määritettiin kompensoimaan tilannetta, jossa niiden korkotuotot olivat alhaisen korkotason aikana matalia (mutta joka tilanne ei päde enää)?
en kannata. Tällä olisi suora vaikutus esim nordean osinkoihin
Vierailija kirjoitti:
Tämä olisi kommunismia.
Mutta kokoomuskommunismi onkin sitten kannatettavaa?
Vierailija kirjoitti:
Tämä olisi kommunismia.
Uskomaton pakkoliike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en kannata. Tällä olisi suora vaikutus esim nordean osinkoihin
Taidatkin olla jäävi arviomaan asiaa puolueettomasti
Ennen ei ollut palvelumaksuja. Nykyään on mutta ei palvelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei ollut palvelumaksuja. Nykyään on mutta ei palvelua.
ennen ei ollut palvelumaksuja kun voitot perittiin lainojen marginaaleissa. Nykyinen tapa on parempi, se maksaa joka käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Useat maat ovat ottaneet käyttöön tai suunnitelleet uusia pankkien ylimääräisiin voittoihin (windfall profits) kohdistuvia veroja vastauksena siihen, että pankit ovat hyötyneet nopeasta korkojen noususta samalla kun palvelumaksut tai lainojen marginaalit eivät ole joustaneet kuluttajien eduksi.
Tässä on maita, joissa on reagoitu nimenomaan korkotason nousun tuomiin voittoihin:
Italia: Hallitus esitteli vuonna 2023 kohua herättäneen 40 prosentin kertaluonteisen veron pankkien "ylimääräisistä" korkovoitoista. Veron tavoitteena oli kerätä varoja, joilla autetaan esimerkiksi asuntolaina-asiakkaita korkorasituksen keskellä.
Espanja: Maa otti käyttöön veron, joka perii 4,8 prosentin maksun pankkien nettokorkotuloista ja palvelumaksuista. Vero kohdistuu suuriin pankkeihin, joiden tulot ylittävät tietyn kynnyksen, ja se on voimassa ainakin vuoteen 2025 asti.
Liettua: Parlamentti hyväksyi vuonna 2023 niin kutsutun solidaarisuusveron. Siinä verotetaan 60 prosentilla sitä osaa nettokorkotuloista, joka ylittää merkittävästi edellisten vuosien keskiarvon. Kerätyt varat on ohjattu muun muassa maanpuolustukseen.
Unkari: Maa soveltaa progressiivista veroa, joka perustuu pankkien nettotuloihin (korkomarginaali ja palvelumaksut). Vuonna 2024 pankit saattoivat saada huojennuksia, jos ne lisäsivät valtion joukkovelkakirjojen ostamista.
Latvia ja Viro: Baltian maat ovat kukin valinneet hieman erilaisia polkuja: Latvia on harkinnut asuntolainojen saldoon perustuvaa maksua, ja Viro on luottanut vapaaehtoisiin osinkosidonnaisiin sitoumuksiin.
Tšekki: Otti käyttöön 60 prosentin "windfall-veron" vuosille 2023–2025 niille voitoille, jotka ylittävät 120 % vuosien 2018–2021 keskiarvosta.
Slovakia ja Romania: Molemmat maat ovat ottaneet käyttöön uusia verosubventioita tai maksuja pankkien liikevaihtoon tai tulokseen perustuen vuodesta 2024 alkaen.
Miksi näitä veroja on asetettu?
Monissa näissä maissa poliittinen paine kasvoi, koska pankkien korkokate (ero maksettujen talletuskorkojen ja perittyjen lainakorkojen välillä) kasvoi ennätyssuureksi. Samaan aikaan alhaisten korkojen aikana käyttöön otetut palvelumaksut eivät laskeneet, vaikka pankkien kannattavuus parani pelkästään korkotason nousun myötä.
Ei toimi Suomessa, koska se ei käy.
Kokoomus ei saa ikinä anteeksi että äänesti oppositiossa vasemmistohallituksen kanssa persuja vastaan, tukirahojen lähettämisen puolesta, Italiaan ja Espanjaan.
Kokoomus hyväksyi ja mahdollisti 6 mrd (6000 milj) tukirahojen lähettämisen etelän vetelille. Ilman kokoomuksen hyväksyntää rahoja ei olisi lähetetty. Nyt me maksamme veroissamme nimissämme otettua 6 mrd velkaa.
Kokoomus haluaa esiintyä veroja vihaavana puolueena, mutta totuus paljastui onneksi. Kokoomus on irvikuva oikeistolaisesta puolueesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys aktualisoitui, kun huomasin, miten astronominen palvelumaksu yhteen aika yksinkertaiseen operaatioon Nordealla on
ap
Olipas tärkeä tieto. Tätäkin voisi siis seuraava hallitus esittää. Nykyinen ei tuolle hillotolpalle pissaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman pankkiyhteyttä ei voi nyky-yhteiskunnassa elää, outoa miksi yksityisen pankkisektorin annetaan olla niin tuottava bisnes.
Useat maat ovat ottaneet käyttöön tai suunnitelleet uusia pankkien ylimääräisiin voittoihin (windfall profits) kohdistuvia veroja vastauksena siihen, että pankit ovat hyötyneet nopeasta korkojen noususta samalla kun palvelumaksut tai lainojen marginaalit eivät ole joustaneet kuluttajien eduksi.
Tässä on maita, joissa on reagoitu nimenomaan korkotason nousun tuomiin voittoihin:
Italia: Hallitus esitteli vuonna 2023 kohua herättäneen 40 prosentin kertaluonteisen veron pankkien "ylimääräisistä" korkovoitoista. Veron tavoitteena oli kerätä varoja, joilla autetaan esimerkiksi asuntolaina-asiakkaita korkorasituksen keskellä.
Espanja: Maa otti käyttöön veron, joka perii 4,8 prosentin maksun pankkien nettokorkotuloista ja palvelumaksuista. Vero kohdistuu suuriin pankkeihin, joiden tulot ylittävät tietyn kynnyksen, ja se on voimassa ainakin vuoteen 2025 asti.
Liettua: Parlamentti hyväksyi vuonna 2023 niin kutsutun solidaarisuusveron. Siinä verotetaan 60 prosentilla sitä osaa nettokorkotuloista, joka ylittää merkittävästi edellisten vuosien keskiarvon. Kerätyt varat on ohjattu muun muassa maanpuolustukseen.
Unkari: Maa soveltaa progressiivista veroa, joka perustuu pankkien nettotuloihin (korkomarginaali ja palvelumaksut). Vuonna 2024 pankit saattoivat saada huojennuksia, jos ne lisäsivät valtion joukkovelkakirjojen ostamista.
Latvia ja Viro: Baltian maat ovat kukin valinneet hieman erilaisia polkuja: Latvia on harkinnut asuntolainojen saldoon perustuvaa maksua, ja Viro on luottanut vapaaehtoisiin osinkosidonnaisiin sitoumuksiin.
Tšekki: Otti käyttöön 60 prosentin "windfall-veron" vuosille 2023–2025 niille voitoille, jotka ylittävät 120 % vuosien 2018–2021 keskiarvosta.
Slovakia ja Romania: Molemmat maat ovat ottaneet käyttöön uusia verosubventioita tai maksuja pankkien liikevaihtoon tai tulokseen perustuen vuodesta 2024 alkaen.
Miksi näitä veroja on asetettu?
Monissa näissä maissa poliittinen paine kasvoi, koska pankkien korkokate (ero maksettujen talletuskorkojen ja perittyjen lainakorkojen välillä) kasvoi ennätyssuureksi. Samaan aikaan alhaisten korkojen aikana käyttöön otetut palvelumaksut eivät laskeneet, vaikka pankkien kannattavuus parani pelkästään korkotason nousun myötä.