Miten ammattikirjoittaja voi tehdä näin paljon kirjoitusvirheitä?

Musta ja mun lapsesta tehtiin keväällä juttu lehteen, ja kun luin sen koevedoksen, se oli ihan karmea. Lauseet loppui kesken, eikä niistä ymmärtänyt mitään. Todella huonoa suomea, mutta joku oli sen korjannut sitten kun se meni lehteen. Eli lehdessä se oli hyvin, mutta alkuperäisenä todella huono. Edes ala-astelainen ei kirjoita niin huonoa kieltä.

on jo vuosia ollut Iltasanomia kauheampaa. Välillä olen miettinyt että sekä tyylillinen että kielellinen huonous on oikein IL:n missio. Ehkä IS nyt lähtee tuolle samalle tielle :)

Niin huonoa kieltä, että se häiritsee jopa minua!

Ja täällä kuitenkin tekin pystytte roikkumaan.



Ikävä kaksoisstandardi teillä.

Sehän on huumoripläjäys. Sitä paitsi käsittääkseni se enimmäkseen vain siteeraa opaskirjaa. Syyttäkää oppaan kirjoittajaa, jos jokin siinä teitä harmittaa.



Minusta juttu oli hauska.

Kun aloitin urani toimittajana 1985, lehdissä oli vielä sellaisia ammattilaisia kuin oikolukijat. He siivosivat jutuista pahimmat typot ja kielioppivirheet. Fakta nimittäin on, että jokaiselle sattuu kiireessä kirjoitusvirheitä, eikä niitä välttämättä OMASSA tekstissään enää näe, vaikka kuinka tarkistelisi.



Nykyään oikolukijoita ei taida monessakaan lehdessä olla. Tekstin oikoluku on toimittajien ja toimitussihteerien vastuulla ja mitä harvempi silmäpari jutut lukee ennen painoon menoa, sitä enemmän virheitä pääsee läpi.



Sinänsä toimittajien koulutustaso kasvaa kaiken aikaa, yhä usempi on nykyään akateeminen. Mutta voi olla, että oikeakielisyyskurssitus vähenee lehtien säästöjen vuoksi, ja kumminkin se on asia, joka edellyttää tiheää muistinvirkistystä. Muuten moni asia tuppaa unohtumaan.



- tv-toimittaja -

sekä Iltalehden että Iltasanomien nettisivut on usein ihan kamalaa luettavaa. Ymmärrän toki, että niitä kirjoittaessa on kiire ja lipsahduksia voi tulla, mutta silti olisi voinut työhaastattelussa sen äidinkielen jotenkin testata... Ei taida olla mitään tiedotusoppia tai journalistiikka lukeneita heillä töissä.

Tulee mieleen lukioikäinen poika, joka yrittää kikkailla.

vähän siellä tiedotusopin koulutuksessa varsinaista kieliopetusta on. Toimitussihteerit käsittelevät tekstit. Tosin olisi mukava, jos toimittajakin vähän kiinnittäisi kieleen huomiota. Nykyisin on vain niin kiire, ja varsinkin nettipuolella kilpailu ajan kanssa on jo ihan naurettavaa. Ei ihme, jos ajatus pätkii ja tulee virheitä.