Hyvä kokemus: hankittiin äidin kanssa asunnot samasta taloyhtiöstä. Omaishoidosta tuli kevyttä ja toimi erinomaisesti

Miten ihmeessä sait äitisi suostumaan tuohon?

Aktiivisen ihmisen omaishoito varmasti onkin melko kevyttä.

Meillä ei ollut mitenkään erinomaiset välit mutta olen sitä mieltä että minun tuli tukea häntä mikä oli itsestäänselvyys. Miksi ei olisi suostunut - sehän on turvallista kun tytär asuu viereisessä rapussa ja voi piipahtaa milloin vain tarvitsee ja esim ruokailut toimi. Välillä hän ja välillä minä laitoin ruoan. Kun kävin kaupassa niin ostin samalla hänelle jne jne...

Tuo on oikeasti hyvä järjestely, ongelmana voi olla kahden (tai useamman) sopivan kokoisen asunnon löytyminen samasta taloyhtiöstä.

'Tytär voi piipahtaa milloin vain tarvitsee...'? Eli olet työtön tai eläkkeellä itsekin. Työssäkäyvän lapsen kohdalla voi helpottaa hiukan asua vierekkäin, mutta edelleen vanhempi olisi vähintään sen  työpäivän ajan itsekseen.

Itse ehdotin isälle, että voisi muuttaa minua lähemmäksi, koska en halunnut perhettäni muuttaa hänen lähelleen. Hän kieltäytyi ja hankki lähes minun ikäiseni puolison, joka hoiti loppuun.

ylläri että olet nainen..

Vierailija kirjoitti:

'Tytär voi piipahtaa milloin vain tarvitsee...'? Eli olet työtön tai eläkkeellä itsekin. Työssäkäyvän lapsen kohdalla voi helpottaa hiukan asua vierekkäin, mutta edelleen vanhempi olisi vähintään sen  työpäivän ajan itsekseen.

Tai tekee joustavaa etätyötä, on kotiäitinä, muutoin vain työelämän ulkopuolella tai joku muu tilanne. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä sait äitisi suostumaan tuohon?

Saako tähän vastauksen?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on oikeasti hyvä järjestely, ongelmana voi olla kahden (tai useamman) sopivan kokoisen asunnon löytyminen samasta taloyhtiöstä.

No, jos löytyy edes viereisestä talosta, niin miltei yhtä helppoahan se on kuin samassa kerrostalossa asuminen.

Ap:lle kysymys: mihin 90-vuotias tarvitsi omaishoitajaa, kun oli virkeä ja omatoiminen kuitenkin?

Kiva että teillä toimii. Haluaisin omat vanhemmat myös lähemmäs, mutta eivät suostu muuttamaan. Ikää on yli 80 ja välimatkaa 400 km eli silloin tällöin tulee äkkilähtö heitä auttamaan. Olisi vain niin paljon helpompi, jos asuisivat lähempänä. 

Google kertoo: "Kuolla saappaat jalassa" tarkoittaa äkillistä kuolemaa kesken toiminnan, työnteon tai harrastuksen, jolloin ihminen on ollut täysin toimintakykyinen loppuun saakka. Sanonta kuvaa toivetta välttää pitkä sairastaminen ja kuolla "saappaat jalassa" eli suoraan arjen askareista. "

Ei siis mitenkään liity ap:n äidin kuolemiseen syöpään. 
 

Myös minun äitini asui samassa talossa kun saimme lapsen enkä ikinä ikinä tule enää tekemään samaa virhettä. Puuttui aivan kaikkeen asunnossa ja lastenhoidossa, parisuhteessa, lemmikeissä, jopa sisustuksen uusi mieleisekseen. Ei todellakaan enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Google kertoo: "Kuolla saappaat jalassa" tarkoittaa äkillistä kuolemaa kesken toiminnan, työnteon tai harrastuksen, jolloin ihminen on ollut täysin toimintakykyinen loppuun saakka. Sanonta kuvaa toivetta välttää pitkä sairastaminen ja kuolla "saappaat jalassa" eli suoraan arjen askareista. "

 

Ei siis mitenkään liity ap:n äidin kuolemiseen syöpään. 
 

Ei tosiaankaan. Esimerkiksi Spede kuoli "saappaat jalassa", tai siis golfkengät.

Ei mutta muuta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut mitenkään erinomaiset välit mutta olen sitä mieltä että minun tuli tukea häntä mikä oli itsestäänselvyys. Miksi ei olisi suostunut - sehän on turvallista kun tytär asuu viereisessä rapussa ja voi piipahtaa milloin vain tarvitsee ja esim ruokailut toimi. Välillä hän ja välillä minä laitoin ruoan. Kun kävin kaupassa niin ostin samalla hänelle jne jne...

Aika harvassa onaishoitotapauksessa riittää, että piipahtaa pari kertaa päivässä. Useimpia täytyy vahtia kellon ympäri.