Lue keskustelun säännöt.
Alan vaihto edessä
23.04.2026 |
Viimeinen työpäivä tänään vanhempana koodaajana, meitä sai koko vanhempi koodiporukka eli viisi henkilöä potkut juuri loppuneissa muutosneuvotteluissa, koska juniorikoodaajat ja tekoäly tekevät enemmän asiakaslaskutusta kuin me.
Vähän huonoon aikaan tuli, kun juuri muutimme uuteen omakotitaloon kun alkoi tuntua siltä että työ on kivaa ja siitä maksetaan hyvin, nyt on pankkilainaa jäljellä vielä 280 000 euroa ja puoliso on hoitanut lapsia kotona.
Ehkä menee talo myyntiin ja muutto vuokralle läheiseen kaupunkiin, harmittaa kun lapset joutuvat betoniviidakossa kasvamaan ja koulukin tulee vaihtumaan varmasti.
Mitähän alaa kannattaisi opiskella, kun ikää on 40 vuotta ja koulutaustana peruskoulu ja datanomin tutkinto?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että, kurjasti kävi. Itse vähän pelkään samaa, 51-vuotiaana koodarina... Tekoälyn avulla niillä junnuilla on ikään kuin jatkuvasti auttava seniori vieressä, joten meidän seniorien päähän kertynyt osaaminen ei ole useinkaan niin tarpeen monissa asioissa enää. Ja kun vielä ollaan yleensä kalliimpia, usein sitten muutosneuvottelutilanteessa osuu vanhempiin.
Vastaan siltä pohjalta, mitä itse tekisin tilanteessasi. Varmaan yrittäisin kuitenkin alkuun hakea vielä oman alan töitä. Esim. isot konsulttitalot edelleen palkkaa koodareita, varsinkin seniorimpia, koska esim. julkisen puolen projekteissa ei edes saa käyttää tekoälyä lainsäädännöllisistä syistä. Tiedän ihmisiä 40+, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa onnistuneesti viimeisen puolen vuoden aikana, esim. firmoihin kuten CGI, Waisala, Iceye. Ei se ole mahdotonta, vaikkei tilanne olekaan helppo.
Alanvaihtoa jos miettii, niin siinä varmasti omat kiinnostukset vaikuttaa vahvasti, kuten toki työllisyystilannekin. Itse olen miettinyt, että voisin kouluttautua vaikka isännöintihommiin, tai johonkin remonttihommiin. Ei tässä iässä enää halua pitkiä koulutuksia, joiden päätteeksi työllistyminenkin on epävarmaa. Ja voisipa se fyysisempi työ olla mukavaakin, 25 vuoden istumatyön jälkeen.
Jos lopulta käy niin, että joutuu luopumaan talosta, ja lapset joutuu vaihtamaan koulua, niin ei se ole sinänsä katastrofi. Sellaista sattuu monen perheen elämässä. Itse olen myös kasvanut sellaisessa betoniviidakossa, eikä se lapselle ole kauhea juttu. Muistan, miten varakkaammasta perheestä oleva kaverini jopa kadehti minua, kun asuin kerrostalossa, ja oli aina kavereita ympärillä, kun hänen taas täytyi lähteä sieltä omakotitalosta aina erikseen kauemmas tavatakseen ketään. Mutta en nyt heti miettisi vielä talosta luopumisia, koska on erittäin mahdollista, että saat vielä jopa oman alan työpaikan, kauan ennen kuin ansiosidonnaiset loppuu. Ja asuntolainaan saa lyhennysvapaata.