Miten käytännössä tuette ystävää jolla on rankkaa?

Hei!

Miulla pröbleema johon en oikein löydä vertaistukea. Siksi kalastelen mielipiteitä täältä.

Läheisellä ystävälläni on mennyt huonosti monella elämän osa-alueella jo pari vuotta. Asutaan eri puolilla Suomea, joten yhteydenpito on puhelupainotteista.

En oikein enää tiedä kuinka voisin tukea enemmän/paremmin. Olen kuunnellut paljon, ja kertonut omaa näkökulmaani vain jos hän on pyytänyt. Haluaisin mennä häntä auttelemaan vaikka käytännön kotihommissa kun en enää muuta keksi, mutta en pääse matkustamaan kun olen nyt omien vanhempieni omaishoitajana kotipaikkakunnallani.

Keskustelut ystävän elämänongelmista, jotka pääasiassa ovat sosiaalisia, junnaavat nykyään paikoillaan ja tuntuu että hän on jotenkin alkanut purkaa turhautumistaan minuun(kin).

Hän on nyt todella surullisen ja yksinäisen oloinen (ja vihainen).

Mitä ihmettä voisin vielä tehdä? Lähettelenkö kissameemejä? Vai pieniä lahjoja? Ohjaanko keskusteluavun piiriin vai papille? Otanko lomaa ja muutan kesäksi avuksi? Lopetanko puhelun jos alkaa minulle huutamaan?

Haluaisin kovasti esimerkkejä miten te muut tuette lähimmäisiänne käytännössä. 

Ehkä ystävyytemme dynamiikan ongelma on nyt siinä, että kummallakaan meistä ei oikein ole muuta lähipiiriä kuin toisemme.

Kiitos etukäteen neuvoista ja kiitos jos ette tappele ketjussa.