Tunnetko ihmistä joka aina luovuttaa kun kerran epäonnistuu?
Esim. kun suhde tai työ päättyy, jää vuosiksi nyyhkyttämään eikä mene elämässä eteenpäin.
Kommentit (20)
Minähän se. Välttelen siksi epäonnistumista enkä yritä mitään, ainakaan julkisesti.
Epäonnistun melkein aina ja joka asiassa. Luovuttaa ei voi jos tahtoo pysyä hengissä
Moni voittaja on entinen häviäjä, joka päätti yrittää vielä kerran.
Tunnen. Nämä ovat hyvin raskaita tapauksia lähipiirissä.
On ihan normaalia, että elämässä on ylä- ja alamäkiä ja aina välillä tuttavat tarvitsee sitä tukemista, mutta jos viisikymppinen henkilö jauhaa vuosikausia koukukiusaamisestaan, ei voi siksi hankkia koulutusta tai mennä töihin ja parisuhteen alutkin menee jatkuvasti persiilleen, koska vuonna -91 Mäntän ala-asteella joutui kiusatuksi, niin lopulta sitä ei vaan enää jaksa. Ja se vika on aina muissa ja muiden toiminnassa, sieltä osin ihan itse itselleen kaivetusta kuopasta ei edes yritetä nousta.
Kun on jo yli 50 vuotta mittarissa niin olen luovuttanut enkä yritä enää yhtään mitään.
Mä olen sellainen. Ajan itseni toistuvasti burn outtiin. Nyt vaan elän hiljokseen rauhallista elämää.
Eikö nykyään ajatella, että jos on kerran epäonnistunut, on osoittautunut luuseriksi? Eihän muuten tuollaisen sanan käytössä olisi mitään järkeä.
Mä yleensä yritän jotain muuta, jos epäonnistun jossakin. Eli joo, luovutan, mutta en kuitenkaan. Hyvin menee!
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Nämä ovat hyvin raskaita tapauksia lähipiirissä.
On ihan normaalia, että elämässä on ylä- ja alamäkiä ja aina välillä tuttavat tarvitsee sitä tukemista, mutta jos viisikymppinen henkilö jauhaa vuosikausia koukukiusaamisestaan, ei voi siksi hankkia koulutusta tai mennä töihin ja parisuhteen alutkin menee jatkuvasti persiilleen, koska vuonna -91 Mäntän ala-asteella joutui kiusatuksi, niin lopulta sitä ei vaan enää jaksa. Ja se vika on aina muissa ja muiden toiminnassa, sieltä osin ihan itse itselleen kaivetusta kuopasta ei edes yritetä nousta.
Vika on sinussa. Ja vain sinussa.
Siskon lastenkasvatus on vähän tuollaista, lapsi ei halua potalle niin ei ole pakko, en syö vihanneksia, no ota sitten nakkeja, älä tee noin, no tee nyt sitten kun ei tuosta kieltämisestä ole mitään apua.
Mä epäonnistun aina, mutta en luovuta koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä yleensä yritän jotain muuta, jos epäonnistun jossakin. Eli joo, luovutan, mutta en kuitenkaan. Hyvin menee!
Just näin.
Ulkopuolisilmin katsottuna joku tilanne out.
Tilanne on uusi suunnan katsaus ja uudet suunnat.
Elämä on jännää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Nämä ovat hyvin raskaita tapauksia lähipiirissä.
On ihan normaalia, että elämässä on ylä- ja alamäkiä ja aina välillä tuttavat tarvitsee sitä tukemista, mutta jos viisikymppinen henkilö jauhaa vuosikausia koukukiusaamisestaan, ei voi siksi hankkia koulutusta tai mennä töihin ja parisuhteen alutkin menee jatkuvasti persiilleen, koska vuonna -91 Mäntän ala-asteella joutui kiusatuksi, niin lopulta sitä ei vaan enää jaksa. Ja se vika on aina muissa ja muiden toiminnassa, sieltä osin ihan itse itselleen kaivetusta kuopasta ei edes yritetä nousta.
Vika on sinussa. Ja vain sinussa.
Ilmeisesti, kun olen niin hölmö, että yritän kerta toisensa jälkeen kuunnella ja auttaa. Pitäisi kai itsekin vaan luovuttaa ja pistää välit poikki.
Vierailija kirjoitti:
Moni voittaja on entinen häviäjä, joka päätti yrittää vielä kerran.
Jokaisesta voittajasta tulee ennemmin tai myöhemmin häviäjä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Nämä ovat hyvin raskaita tapauksia lähipiirissä.
On ihan normaalia, että elämässä on ylä- ja alamäkiä ja aina välillä tuttavat tarvitsee sitä tukemista, mutta jos viisikymppinen henkilö jauhaa vuosikausia koukukiusaamisestaan, ei voi siksi hankkia koulutusta tai mennä töihin ja parisuhteen alutkin menee jatkuvasti persiilleen, koska vuonna -91 Mäntän ala-asteella joutui kiusatuksi, niin lopulta sitä ei vaan enää jaksa. Ja se vika on aina muissa ja muiden toiminnassa, sieltä osin ihan itse itselleen kaivetusta kuopasta ei edes yritetä nousta.
Koulukiusaaminen voi ihan oikeasti henkisesti rampauttaa ihmisen jopa loppuelämäksi. Osa ei ns. yritä siksi, että juuri luottamus ihmisiin on romuttunut, eli apua ei pysty pyytämään. Osa hakee apua, mutta siitä ei ole juuri avuksi. Esim. itse olen käynyt terapiassa puolisentoista vuotta tuon ongelman takia. Lopulta lähempänä viittäkymppiä tajusin, että ei. tämä tästä muutu, pakko vaan sopeutua erakkoelämääni, kun kerran pelkään liikaa ihmisiä.
>aina luovuttaa
>Kerran epäonnistuu
<Kerran epäonnistunut luovuttaa aina
Aplla vaikuttaisi olevan väärät käsitykset jostain hänestä erillisestä henkilöstä
Tunnen itseni. Todisteena kolme kesken jäänyttä korkeakoulututkintoa.