Tuttu valittaa aina rahattomuudestaan
Kuulun harrastusryhmään, joka kiertää erilaisissa harrastusalamme tapahtumissa, tekee retkiä kiinnostaviin kohteisiin lähelle ja vähän kauemmas. Periaatteena on, että päätetään hyvissä ajoin aika ja kohde, ja mukaan ilmoittautuvat ne, jotka pääsevät ja haluavat.
Ryhmässä on yksi ihminen, joka toistuvasti tuo esiin rahatilanteensa. Keskustelimme ryhmässä seuraavasta kohteesta ja hän taas viestitti, että "liian kallis meikäläiselle, lähden tuollaiseen sitten kun saan reilusti lisää liksaa, eli ei tule tapahtumaan koskaan" ja kun joku hänelle vastasi, että ei kai tuo kyseinen paikka ole mikään erityisen kallis, hän viestitti aika ikävään sävyyn, että "jätän nämä sikakalliit paikat teille muille taiteilijoille"
Minua tuo hänen puheensa rahasta ja oman rahattomuutensa (on siis ihan työssäkäyvä ihminen) esiin tuominen jotenkin... se tuntuu kiusalliselta ja ärsyttävältä. Minusta olisi fiksumpaa ja ryhmän hengen mukaista vain ilmoittautua mukaan silloin, kun pääsee ja haluaa. Ei kukaan meistä kaipaa mitään erityisiä avautumisia siitä, miksi et pääse johonkin tapahtumaan. Ryhmässä on myös monia muita, joilla on varmaan sama tilanne, mutta eivät he tuossa isossa ryhmässä tällaisia viestejä lähettele.
Tulee jotenkin sellainen fiilis, että tämä kyseinen ihminen kuvittelee olevansa ainoa, joka joutuu miettimään joskus raha-asioita. Yleensä kukaan ei hänelle edes kommentoi mitään näihin raha-asioita koskeviin viesteihin, ehkä muutkin kokevat ne kiusallisiksi. Mutta toisaalta mietin, että mikä minua tässä tilanteessa oikein vaivaa ja kiusaannuttaa. Ärsyynnynkö turhasta? En tunne ihmistä kuin etäisesti, on ns. kaverin kavereita, joten en tiedä mitä hän tällä hakee takaa.
Kommentit (11)
No voisiko taustalla vain olla ärtymys ainaisen huonosta rahatilanteesta, mikä purkautuu sitten tilanteessa, missä ei pitäisi. Vai onko teidän reissut sellaisia, että halvempiinkin olisi mahdollisuus, mutta valitsette jotakin kalliimpaa kun muilla on hyvä rahatilanne.
Nykyään tuntuu olevan muotia mainostaa miten köyhä tai muuten vaivainen on. Ihan kuin se olisi jotenkin hyvä tai tavoiteltava asia. Ennen köyhyyttä pidettiin häpeällisenä ja hyvä että tilanne on muuttunut, mutta en ymmärrä yhtään tätä nykytrendiä. Nyt kun on trendikästä valittaa köyhyydestä mediassa niin ihmiset alkavat luulemaan että suurin osa ihmisistä olisi köyhiä, työttömiä tai muuten vaivaisia vaikka näin ei todellakaan ole. Kirjoitappa esim. tällekin palstalle että sinulla menee hyvin ja rahat riittää niin heti saat vihat niskaasi ja sinut leimataan itsekkääksi ja ahneeksi joka ei välitä muista.
Siksi moni ei harrasta ollenkaan jotain tiettyä, jos tietää että maksaa "liikaa". Olisiko hyvä ryhmissä, että osa asioista ei maksa liikoja ja osa maksaa sen mitä maksaa. Voiko joskus kuluja kerätä etukäteen pienissä erissä osallistuvilta, suunnitelma. Jos peruminen niin palautus osuudesta. Ei pakko.
Liian pitkiä paskajuttuja ei jaksa lukea sun tuttujesi sanomista 🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
No voisiko taustalla vain olla ärtymys ainaisen huonosta rahatilanteesta, mikä purkautuu sitten tilanteessa, missä ei pitäisi. Vai onko teidän reissut sellaisia, että halvempiinkin olisi mahdollisuus, mutta valitsette jotakin kalliimpaa kun muilla on hyvä rahatilanne.
No vastaahan taas itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
No voisiko taustalla vain olla ärtymys ainaisen huonosta rahatilanteesta, mikä purkautuu sitten tilanteessa, missä ei pitäisi. Vai onko teidän reissut sellaisia, että halvempiinkin olisi mahdollisuus, mutta valitsette jotakin kalliimpaa kun muilla on hyvä rahatilanne.
Miten ärtymys auttaa häntä? Hänellä ei pian ole kavereita.
Minulla on myös tuttu, joka tienaa oikein hyvin, mutta samalla valittaa rahattomuuttaan. Seuraavassa lauseessa kuitenkin kertoo, kuinka on ostanut Marimekon astioita, kun olivat alennuksessa, tai jonkin kalliin merkkipaidan. Jotenkin hän ei yhdistä rahapulaansa tuhlailevaan rahankäyttöönsä. Aika turhauttavaa kuunnella tuollaisia vuodatuksia.
Ehkä olet katkera siitä, että olet uhrannut elämäsi niin vahvasti työnteolle ja ansaitsemiselle.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on myös tuttu, joka tienaa oikein hyvin, mutta samalla valittaa rahattomuuttaan. Seuraavassa lauseessa kuitenkin kertoo, kuinka on ostanut Marimekon astioita, kun olivat alennuksessa, tai jonkin kalliin merkkipaidan. Jotenkin hän ei yhdistä rahapulaansa tuhlailevaan rahankäyttöönsä. Aika turhauttavaa kuunnella tuollaisia vuodatuksia.
Tämä. Näillä valittajilla on yleensä kamalasti pikkuisia ostoksia ja ulkona syödään tai Woltataan harva se päivä. Sitten joku parinsadan reissu on ihan super kallis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voisiko taustalla vain olla ärtymys ainaisen huonosta rahatilanteesta, mikä purkautuu sitten tilanteessa, missä ei pitäisi. Vai onko teidän reissut sellaisia, että halvempiinkin olisi mahdollisuus, mutta valitsette jotakin kalliimpaa kun muilla on hyvä rahatilanne.
Miten ärtymys auttaa häntä? Hänellä ei pian ole kavereita.
Ei mitenkään. Se on inhimillinen tunne.
Kuulostaa huomionhakemiselta ja samalla tuollaiselta muiden syyllistämiseltä. "Teillä muilla on varaa, minulla ei ole, byääää"
Itse en jaksa rahasta puhujia. En niitä, jotka valittaa rahattomuutta enkä niitä, jotka joka käänteessä muistavat mainita rahasta ja siitä, paljonko tuli jotain bonuksia tässä kuussa. Mielestäni raha on yksityisasia.