Onko korrektia auttaa ulos kaapista nuorta miestä?

Lähipiirissäni on kolmekymppinen mies, joka ei koskaan ole seurustellut eikä hän ole edes koskaan puhunut, että tapailisi jotakuta. Hän on komea, fiksukäytöksinen, hymyilevä, työssäkäyvä ja kaikin puolin mukava ja kunnollinen mies. On todellinen ihme, jos naiset eivät hänestä kiinnostu.

Mä olen ruvennut ajattelemaan, että olisiko mahdollista, että mies onkin kiinnostunut muista miehistä. Jokin tutkassani hälyttelee vähän siihen suuntaan. Mies tuntuu elävän jotenkin salattua, hyvin yksityistä elämää, hän on perheensä kanssa läheinen, mutta ei heillekään kerro juuri mitään arkisia kuulumisiaan. Nuorena hänellä oli paljon taiteellista lahjakkuutta, mutta hänen perheestään ei löytynyt kannustusta ja ymmärrystä esim. maalaus- ja musiikkiharrastukselle, niin ne jäivät, mikä on tosi harmi. 

Ongelmana on, että hänen perheensä on todella vanhanaikainen ja ahdasmielinen monessa asiassa. Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta Suomen maaseudulta ja pikkukaupungeista löytyy yhä ihmisiä, joille homous on ihan oikeasti jotakin aivan järkyttävää ja yksinomaan pahaa. Tämän miehen isä on juuri sellainen, että jos poika tulisi ulos kaapista, niin olisi hyvin todennäköistä, että isä pistäisi välit kokonaan poikki eikä kotiin olisi tulemista. Olen kuullut, kuinka isä joskus jotain televisio-ohjelmaa katsoessaan kommentoi, että "pitäisi tppaa kaikki nuo, ampua tuonne" viitaten ohjelmassa esiintyvään kahteen homoseksuaaliin. Miehen äiti on fiksumpi ja avomielisempi, vaikka hyvin periteisiä arvoja noudattava hänkin on ja asia olisi iso järkytys.

Kysymys kuuluu, voinko minä läheisenä tehdä jotakin, mikä helpottaisi tämän nuoren miehen elämää ja mahdollisesti rohkaisi häntä tulemaan ulos kaapista? Mikä olisi hyvä tapa ottaa asia puheeksi ja osoittaa, että minä en ainakaan järkyty tai paheksu.