Miksi pk-seudulla työnantajilla on nykyaikaiset työaikakäytännöt, mutta jo Klaukkalassa on todella erikoinen työnantaja?

Ylen uutisissa kerrotaan miten työnantajien luottamus työntekijöihin kasvaa ja yhä useampi työnantaja antaa olla omalla ilmoituksella pois töistä yli viisi päivää. Aina näin ei kuitenkaan ole.

Olin töissä klaukkalalaisessa yrityksessä, jonka työpolitiikka osoittautui yhtä joustavaksi kuin metri ratakiskoa. Työhaastattelussa olisi voinut tulla paremmin esiin 100-prosenttinen lähityöpakko ja kiveen hakattu työaika. Ja yhdenkin päivän poissaoloa varten piti hankkia lääkärintodistus ja se piti hankkia yhdeltä ainoalta lääkäriasemalta matkojen päästä. Nämä asiat paljastuivat jo tehtyäni työsopimuksen ja sainkin huomata monen kollegan tulevan flunssassakin töihin "istumaan". Itsekin sairastelin tuon takia enemmän kuin ennen ja sitä kautta myös perheeni. Se oli ikävää aikaa.

Alunperin hain vaihtelua isojen yritysten täyttämään työhistoriaani ja sainkin pienemmältä työnantajalta todellista työntekijän nöyryyttämistä ja kiusantekoa. 

Jaksoin touhua muutaman vuoden, mutta oman ja perheen elämän sovittaminen 2020-luvulla 70-luvun työaikapolitiikkaan osoittautui niin hankalaksi, että irtisanouduin kiireesti. Lisäksi lähityöpakko pidensi työviikkoani yhden työpäivän verran viikossa ja ajaminen kävi lompakon päälle ja pinnaa alkoi kiristämään.

Huomasin kyllä vanhakantaisten käytäntöjen vaikuttavan myös niin, että kyseisen yrityksen oli vaikea saada töihin päteviä ihmisiä ja vaihtuvuus oli kamalan korkealla tasolla. Omakin motivaatio laski ja työsuorite myös.

On todella harmillista, että Suomessa on vielä tällaisia yrittäjiä, jotka tuhoavat yrityksensä menneen ajan huonoilla käytännöillä. Se on kuulkaas aikamoinen sokki, kun normaaleihin työnantajiin tottunut työnhakija erehtyy tuollaiseen lafkaan ja jokainen voi arvata onko tuollainen työsuhde kestävällä pohjalla.

Miksi tällaisia menneessä eläviä työnantajia edelleen on ja miten sellaisilta voi välttyä?

Nimim. elämäni virhe