Lue keskustelun säännöt.
Miksi tavallinen ei riitä?
31.03.2026 |
Työelämässä pitäisi olla superihminen: kouluttaudu, kehitä ja arvioi osaamista jatkuvasti, opi uutta, olla yltiöosiaalinen, tee pitkää päivää ja uhraa vapaa-aikaakin työlle jne. Jos et jaksa tätä, jäät työelämän ulkopuolelle.
Vapaa-ajalla suoritetaan. Hienoja harrastuksia, matkoja, juhlia, omistetaan sisustuslehden koti ja viimeisen muodin merkkivaatteet ja asusteet. Jos et halua tätä, olet muka outo tai ainakin köyhä.
Perhe-elämä se vasta onkin taiteilua. Miten sovittaa kaikki yhteen? Tavallinen kotiruoka, koko perheen koti-illat, käytännöllinen pienehkö koti on muka vanhanaikaista, tylsää ja noloa.
Kommentit (12)
Käykö sun ovella joku useinkin koputtelemassa ja tarkastamassa miten sinä elät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon sinut on aivopesty!
No kyllä mä ainakin elän ihan tavallista elämää. Toki työ hoitoalalla on rankkaa ja kuluttavaa monella tapaa, muta suunnitelmia on jo siirtyä muualle. En suorita vapaa-aikaa vaan teen sitä mistä pidän enkä esitä muille kuten sä kuvittelet, että pitäisi tehdä. Kukaan ei pakota asumaan isossa talossa ja kokkailemaan erikoisia ruokia. Ihan on kuule sun omaa kuvitelmaa tuollaiset.
Toki noin se menee vapaa-ajalla ja oman perheen kesken jos pitää noin isossa arvossa sitä miltä asiat ulospäin näyttävät ja mitä muut ajattelevat.
Missä mukamas on se täydellisen ihmisen malli, jonka mukaan meitä mitataan? Ei missään. Olet itse kehittänyt sen omassa päässäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämässä ei enää tarvitse olla se äidin vaatima kympintyttö, 6,5 suoritus riittää. Eikä siellä alttarillakaan tarvitse seistä mahapysytyssä , jatkaa suvun maatilaa, jne. Ihminen on vapaampi kuin koskaan ennen ja kehtaakin valittaa.
Sinä olet jotenkin imenyt itseesi ulkoisia vaikutteita, ja kuvitellut niistä uuden normaalin ja jonkinlaisen pakon. Eihän se toki niin mene. Onhan paljon vammaisia ja sairaita joilla tuollainen ohittuu elämässä aivan itsestäänselvyytenä. Ihan tavalliset ja terveetkään ihmiset eivät välttämättä halua mitään tuollaista elämäänsä. Älä koskaan mieti mitä pitäisi - mieti mitä haluat ja mihin sinusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei riitä, kun ei kelpaa itselleen.
Kun hyväksyy oman epätäydellisyyden nuokin peikot häviää.
Laskeudu alas sieltä norsunluutornistasi ja laskeudu ihan tavallisten ihmisten pariin esim lauantaina Prismaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laskeudu alas sieltä norsunluutornistasi ja laskeudu ihan tavallisten ihmisten pariin esim lauantaina Prismaan.
Olin juuri kirjoittamassa tule alas sieltä ristiltä johon olet itse kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Marttyyrius on narsismin piirre.
Ydinongelma on usein kyvyttömyys nähdä tavallisen elämän arvo, kun huomio on kiinnittynyt puutteisiin tai muiden julkisuuskuvaan.
Mikään ei riitä, kun ei kelpaa itselleen.