Kuuluko hyvin tapoihin mielestänne 10-vuotiaalle tytölle

ei noin ole kohteliasta sanoa, mutta tuo on tytöille aika tyypillistä käytöstä. Kehottaisin lastani olemaan jatkossakin hyvä kaveri kaikille. Muuten en varsinaisesti tuohon puuttuisi, koska ei kuulosta kiusaamiselta.

Minä juttelisin omani kanssa ja kehoittaisin häntä hankkimaan parempaa seuraa.

luullut olevansa paras kaveri, ovat paljon yhdessä jne. ap

Jos oma lapsi sanoisi noin, sanoisin, ettei kuulu hyviin tapoihin ja kieltäisin. Jos joku muu sanoisi noin, en varmaankaan puuttuisi asiaan mitenkään. Jos oma lapsi kertoisi asiasta (ihmetellen tai oman lapsen itsetunto tuntuisi kärsivän, tai ylipäänsä) pohtisin hänen kanssaan, miksi jollakulla saattaa olla tarve panna kavereitaan numerojärjestykseen ja julkistaa sellaista järjestystä ääneen. Tämän tarkoitus saada oma lapseni ymmärtämään, että taustalla on jotain ihan muuta kuin hänen käyttäytymisensä, että toisella on ongelma ja että siihen voi ja pitää yrittää suhtautua empaattisesti ja ymmärtäen, mutta menemättä itse mukaan moiseen temppuiluun.



Mä EN sanoisi, että etsi joku toinen kaveri, sillä olen pyrkinyt kasvattamaan lapsiani antamaan anteeksi muiden virheitä, kun niitä kuitenkin itsellekin väistämättä välillä sattuu.

Hänelle pitää sanoa, että ei ole kohteliasta pistää ihmisiä tärkeysjärjestykseen ja toitottaa sitä vielä heille itselleen.



Käsittämätöntä kyllä tuollaisia tapaa jopa aikuisissa!! Olen tutustunut naisporukkaan, jossa yksi hokee koko ajan "parhaasta kaveristaan" ja "toiseksi parhaasta kaveristaan". Tule hiukan kiusallinen olo olla sitten sellainen jämäkaveri, jonka seurassa ollaan nyt sitten muulla ajalla, paremman puutteessa vissiin.

kavereiden kanssa, jotta tuo tyttö ymmärtäsi että toisellakin on parempia kavereita ja oppisi arvostamaan seuraa.

samalla tavalla takaisin, vaan vähä huonommalla luvulla, eli "sä oot mun 7 tai 8 paras kaveri. valehteluahan tuo on, mutta...

pitäisin keskusteluhetken ystävyydestä ja kauniimmasta tavasta tuoda asiansa esiin.



Jos tytön kaveri sanoisi noin omalleni, en kyllä hänelle tekisi samaa, vaan taas ohjeistasin omaa lastani käsittelemään tuon asian. Joko hyväksyy tuon, asia ei sinällään ole paha, ja jos se tuntuu liian pahalta, olisi enemmän muiden kavereiden kanssa.