Kysykää aina tämä kysymys kun syvennytte parisuhde mielessä jonkun kanssa
Mitä sinä opit edellisestä parisuhteestasi? Älkää kertoko että te odotatte tietynlaista vastausta vaan kysykää se vaan tollee. Jos se henkilö alkaa latomaa kuinka se oppi asioita siitä kumppanistaan ja miten huono se oli ja miten narsisti se oli ja se ei osannu mitää, teillä on lapsi käsissä. Jos se kääntää kaiken niin että se alkaa oikeasti kertomaan mitä se oppi itsestään ja mitä se olis voinu tehä paremmin, teillä on toivoa. Täällä palstalla näkee paljon tuota ekaa.
Kommentit (6)
Minä opin aiemmista suhteistani, ettei onni ole ikuista. Tosin tämä viimeinen on kestänyt jo neljännesvuosisadan. Miten tätä pitäisi tulkita?
Enpä taida alkaa tuollaista utelemaan 😄
Itse olen tutustumisen alussa liiankin kiltti ja hyväntahtoinen, ennenkuin saan ääneni kuuluville. Tästähän sanotaan, että sellainen kostautuu, ja niinhän se on usein tehnytkin. Vaikea sitä on itsessään muuttaakaan, joten takkiin tulee varmaan jatkossakin.
Mutta...ei tarvita sen enempiä kysymyksiä. Kun kumppaniehdokas luulee saavansa 'vapaat kädet' sanoa ja tehdä mitä haluaa, kun toinen vaikuttaa niin joustavalta ja kiltiltä, se tuo todella monesta esiin yllättävän ikäviä puolia. Se kertoo ihmisestä enemmän kuin mikään kysymys.
Olen ottanut tämän hyvänä testinä, koska en asiaa nyt yhtäkkiä muuttaakaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Minä opin aiemmista suhteistani, ettei onni ole ikuista. Tosin tämä viimeinen on kestänyt jo neljännesvuosisadan. Miten tätä pitäisi tulkita?
Niin, tuo aloittajan vinkkihän ei lainkaan koske sinua koska ollut kauan samassa suhteessa etkä näin ollen tutustumassa kehenkään jonka suhteen asiaa pitäisi pohtia.
Ihmisistä oppii paljon kun heitä rauhassa kuuntelee ja tarkkailee. Minusta kieltäytyminen on hyvä tapa selvittää toisen ihmisen luonteesta paljon. Miten toinen reagoi kun sanon johonkin hänen ehdotukseen tai toiveeseen että esimerkiksi ei kiitos tai että jaa, tämä ei käy minulle. Jokunen todella sekopäinen kaveri paljastanut itsensä kun heille on sanottu ei. Ihmisen reaktio torjuntaan on merkittävä tieto.
Edellinen parisuhteeni oli väkivaltainen ja päättyi kolme vuotta sitten. En mä osaa kertoa mikä oppi siinä oli? Muutakin että pitää tajuta ostaa lähteä ajoissa ja jo ensimmäisestä epäkunnioituksesta. Enkä enää oikein välitä puhua siitä, tuntuu että avoimuus on vetänyt puoleensa vaan ihmisiä ketkä luulee että oon täysin aivopestävissä edelleen, liika avoimuus on aina kostautunut.
Mitä sä opit?