Asuntopulma

Ollaan lähestymässä 60 vuoden rajapyykkiä (mies ensi vuonna, minä perässä). 

Yli 25 vuotta ollaan asuttu vanhassa rintamamiestalossa, sellaisessa "mummonmökissä".

Nyt siintää ajatus myynnistä. Tiedämme, että talo ei ole kultakaivos eikä saada siitä huikeaa summaa. 

Vaatii jo remonttia, mutta sijainti on hyvä.

Minä haluaisin muuttaa mieluummin vaikka asumisoikeusasuntoon tai hyvän toimijan kelvolliseen vuokra-asuntoon. Talon myynnistä (josta realistisesti ajatellen emme isoa summaa saa, näinä aikoina) jäisi

kuitenkin pesämunaa elämiseen ja tulevaa eläkeaikaa ajatellen. 

Mies sen sijaan haluaisi, että ostaisimme omistusasunnon, esim. rivitalosta. Nykyistä kotia pienempään 

joka tapauksessa olemme menossa, vaikka "mummonmökkimme" ei ole suuren suuri.

Minulla on vertailussa kaksi varteenotettavaa asuntoa. Toinen on hyväkuntoinen asumisoikeusasunto hyvällä sijainnilla.

Miehen kiikarissa on rivitalokolmio uudehkolta, luonnonläheiseltä alueelta. Itsekin tykkään tästä alueesta ulkoilumahdollisuuksineen.

Lainaa joutuisimme omistusasuntoon ottamaan.

Karkeasti laskien asumiskustannuksissa ei olisi isoa heittoa, toisessa maksaisimme aso vastikkeen ja toisessa lainanlyhennystä ja yhtiövastiketta. 

Kumpiko sitten järkevämpi asumismuoto tässä elämänvaiheessa?? Omistusasumisessa lähes kaikki rahat olisivat kiinni asunnossa ja laina päälle.

Aso asunnosta pystyisimme maksamaan asumisoikeusmaksun ilman lainaa. Aso vastike kyllä on iso, mutta talon myynnistä jäisi taskun pohjalle sen verran, että vastikkeesta jatkossakin selviää.

Seiniä ei kukaan ota mukaan, kun elämästä lähdetään.

Asiallisia mielipiteitä kaipaisin