Harmittaa etten nuorena osannut panostaa asioihin, jotka kiinnosti
Päädyin hauissa varasijoille, eikä ollut mitään suunnitelmaa. Toisaalta, keskittymiskyky vaihteli, joten ehkä ihan hyvä näinkin. Kotoa en saanut kannustusta, ja masennustahan oli tuolloin.
Olen tilanteet hyväksynyt, ja tehnyt luopumistyötä asioille joihin en voinut enkä voi vaikuttaa. Aina voi kuitenkin hankkia oppia, vaikkei tutkintoon asti yltäisikään.
Jopa täällä palstalla voi saada kaikenlaista vinkkiä ja vinkkeliä.
Aurinkopäivän jatkoja.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt panosta asioihin jotka kiinostaa. Olen 45 vuotias ja panostan nyt asioihin, joihin ei nuorena ollut rahaa, aikaa tai ei vaan pystynyt. Eikö ole ihanaa, että elämän loppupäähänkin jää jotakin uutta tutkittavaa ja koettavaa.
Kiitos, tolla mennään.
Miksi et nyt panosta asioihin jotka kiinostaa. Olen 45 vuotias ja panostan nyt asioihin, joihin ei nuorena ollut rahaa, aikaa tai ei vaan pystynyt. Eikö ole ihanaa, että elämän loppupäähänkin jää jotakin uutta tutkittavaa ja koettavaa.