40-vuotiaana lapsettomana miehenä vaikea kuvitella lapsiperhearkea
Tuskinpa sellaista tulee eteen. Olen niin juurtunut omiin tapoihini ja omiin harrastuksiin.
Nainen saa olla aika kaunis että lapsia olisi tullakseen ja kynnys lastentekoon ylittyisi.
Bruttotulot 100k-150k euroa vuoteen. Löytyy omakotitaloa ja kesämökkiä. Pari-kolme kertaa vuoteen ulkomaanmatkoilla.
Valitettavasti olen sen verran aloitekyvytön että tuskinpa tässä mitään parisuhteitakaan ihan äkkiä muodostuu.
Vaikka muuten on sanottu supliikiksi mieheksi. Jonkun nätin naisen tulisi itse nähdä iso vaiva vuokseni.
Kommentit (17)
Aha,mitähän mä nyt tälläkin tiedolla teen? No,odotan omaa miestäni kotiin. Ruoka on valmis. Suihku pesty, vessat pesty,pyykkiä pesty. Sitten imuroin vielä. Niin ja kaupassa kävin. Eilen tein kuivakun. Kyllähän tämä mulle passaa. Lapset on jo isoja ja minäkin kyllä töissä käyn. En edes tiedä tarkkaa summaa mitä mieheni tienaa. En tee sillä tiedolla mitään. Kunhan laskut saadaan maksettua.
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on?
No kuvittele että on pari kolme lasta huutamassa yhteen ääneen, joskus onnistuu kaupassa tuokin. Sitten siihen päälle että nämä kaksi kolme lasta ovat norossa tai jossain flunssassa
Uskon, että tässä tapauksessa kukaan ei ole menettänyt mitään.
Itse olen 45 kun eka (ja harmillisesti ainoa) lapseni syntyi. Oli aika sama tilanne kuin sulla, paitsi omaisuutta ei ollut ihan noin paljon. Mutta, harrastelin ja tein töitä ja olin aika tyytyväinen elämääni.
Mutta, kyllä elämä muuttui - eikä kyllä millään tavalla huonommaksi vaan kaikilla tavoilla paremmaksi. Nyt kun poika on 7v, niin elämä on oikeastaan yhtä juhlaa - tai no, sitä se nyt koko ajan ollutkin.
No mutta, nyt päälle viisikymppisenä harmittaa ainoastaan se, että lapsia olisi saanut tulla enemmänkin, mutta ei vaan tullut.
Vielä sen verran, että kunnon perhe-elämä vaatii sen, että on itse kunnollinen ja valitsee vaimonsa taitavasti. Itse tein niin (oli sillon vielä varaa:)). Huonoa kumppania ei kannata valita - se on sit ikuinen riesa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on?
Lievittää keski-ikäisen incelin maanantai-iltapäivän laskuhumalan harmitusta.
Kuulostat kuvottavalta rahakehuskeluinesi. Olet myös täysin tyhjä.
Mitä se naisen kauneus auttaa jos on sopimaton äidiksi
En tuon ikäisenä uskaltaisi enää lapsentekoon lähteä. Miehen ikä lisää ainakin autismin ja skitsofrenian riskiä ja olen nähnyt läheltä riskien toteutumisen. Vaikka lapsi on vammaisenakin rakas, on elämä aika raskasta ja vaativaa, myös huoli lapsen tulevaisuudesta painaa, kun itse ei ole hänen eduistaan ikuisesti huolehtimassa.
Tulot pystyi ilmoittamaan mutta niin aloitekyvytön ettei saa naista.
Uskopuhetta mutta paskon
Miksi tämäkin copy paste-spämmi pitää laittaa tänne vähintään kerta viikkoa?
Tai oikeammin, miksi jotku lähtevät vastailemaan tähän täysin tosissaan? Ovat vähän yksinkertaisia kenties?
Voihan sitä naisvihaa ja omaa munattomuutta näinkin mainostaa
Lue Ryysyrannan Jooseppa, kirj. Ilmar Kianto niin saat kuvan lapsiperhe-elämästä.
Myös Danten Jumainen näytlmä-teoksen Helvettikuvaus realistinen kuvaus ko. perhe-elämästä.
Akat kyllä nalkuttavat todellisuudessa runsaammin.
Vierailija kirjoitti:
Aha,mitähän mä nyt tälläkin tiedolla teen? No,odotan omaa miestäni kotiin. Ruoka on valmis. Suihku pesty, vessat pesty,pyykkiä pesty. Sitten imuroin vielä. Niin ja kaupassa kävin. Eilen tein kuivakun. Kyllähän tämä mulle passaa. Lapset on jo isoja ja minäkin kyllä töissä käyn. En edes tiedä tarkkaa summaa mitä mieheni tienaa. En tee sillä tiedolla mitään. Kunhan laskut saadaan maksettua.
Olet siis kotiorjana ja teet kaikki päivittäiset kotityöt vaikka käyt myös töissä? Hyvältähän tuo järjestely miehelle kuulostaa, sinulle ei niinkään.
Asia ei tunnu olevan sulle tärkeä eikä kiinnostava. Silloin on parasta, että jatkat elämääsi, kuten tähänkin asti. Lapsiperhe-elämään ei kannata ryhtyä, jos sitä ei tosissaan halua.