Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsen isovanhempi, älä tee näin
01.03.2026 |
Älä selitä lapselle tai lapsen vanhemmalle, kuinka samanikäinen sukulaislapsi tai tuttavan lapsi osaa jo sitä ja tätä, ja on niin reipas ja omatoiminen.
Älä koita pakottaa tai syyllistämällä painosta lasta syömään tai juomaan tai tekemään jotain, mitä sinun mielestäsi lapsen normaalisti pitäisi kyetä jo tekemään.
Älä vähättele lasta, jos hän ei vielä osaa tai pysty tai uskalla tehdä jotain.
Älä pidä lapsen vanhemmalle luentoja siitä, miten vanhemman tulisi enemmän koittaa opettaa lapselle eri taitoja, piirtää, värittää, askarrella, liikkua ja leikkiä niin ja näin, niinkuin itse teit omien lastesi kanssa. Samat konstit eivät nyt vain toimi vaikka kuinka niin haluaisit.
Tarkoituksesi on varmasti hyvä ja koitat osoittaa välittämistäsi, mutta lisäät vain taakkaa. Tämä on tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin ja teemme kyllä kaikkemme lapsen tukemiseksi hänellä olevien moninaisten haasteiden kanssa.
Kommentit (42)
Erityislapsen isovanhempi: tee selväksi lapselle ja vanhemmille miten erityisiä lumihiutaleita he ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen erityislapsen isovanhempi, pyrin siihen, että näemme korkeintaan kaksi kertaa vuodessa emmekä ole muuten tekemisissä toistemme kanssa. En halua loukata, en halua olla huono isovanhempi, joten mitä vähemmän olemme toistemme elämässä, sitä paremmin asiat ovat niin lapseni perheessä kuin minulla.
Ei, en töissä puhu lapsenlapsesta, en lataa kuviaan someen, en missään kerro, että hän on olemassa, joten turha syyttää, että esitän hyvää isoäitiä, vaikka en sellainen ole.
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen isovanhempi: tee selväksi lapselle ja vanhemmille miten erityisiä lumihiutaleita he ovat.
Onko sinulla paha olla ja ilkeilet?
Saisitko jostakin helpotusta.
Selvää pässinlihaa kun on kasvattanut erityislapsen aikuisuuteen. Toisella kierroksella isovanhennuudessa ei onneksi enää ole kasvatusvastuuta, mutta empatiaa sitäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai sitten toimii kuten äitini "toi lapsi on ihan hullu!!!" " se on sairas!" "viekää se johonkin tutkimuksiin tai jotain!" Tuo ei ole normaalia!!" "miksi tää on näin hankala!" "johan sitä muutkin tuijottaa ja ihmettelee!"
Kyse oli siitä, että poika 6v puki mummilta juuri saadun collegepuvun päälleen ja ulkona oli helle. Mummin mielestä vaate oli säähän nähden liian paksu ja kuuma tulisi. He olivat lähdössä omalle leikkipihalle ja sanoin, että anna nyt olla, tulee sitten vaihtamaan....
Äitini jäi sisään mököttämään. Mä menin vauvaa syöttämään etupihalle ja poika hiekkalaatikolle. Meni kymmenisen minuuttia, kun tuli vaihtamaan t-paitaa ja shortseja. Ne olivat eteisessä, kun valmiiksi toin.
Sitten äiti tuli huutamaan mulle oven rakoon noita iskulauseitaan. Kiitos äiti, sä voitkin pakata kassis ja lähteä kotiis. Kiitos ja näkemiin.
Mun mielestä aivan hyviä juttuja kaikkien lasten kanssa oloon. Ei tarvii vertailla ketään, eikä lasten tarvii olla samanlaisia. Toiset saa sakset käsiinsä aikaisemmin kuin toiset. Treeniä sekin taito vaatii.
Muistan kun esikoisen kanssa käytiin joku vuositarkastus. Lapselle annettiin kynä ja paperi eteen ja tämä alkoi piirustaa innolla. Terkka "hädissään", että ei vielä. Hän antaa tehtäviä ja sitten piirrät. Eipä muksu kuunnellut, vaan jatkoi piirtämistä. Terkka närkästyi ja sitten teki niitä muita testejä, mutta piirustusjuttuja ei saanut.. palautteen annossa sanoi, että hän suosittelee jatkotutkimuksia, kun ei piirtäminen onnistunut. :D
Juu, ei. Tehdään tehtävät toisella kertaa tai kohta, kun on saanut meneillään olevan taiteilun pois systeemistään. Nyrpeänä terkka suostui. Lapsi sitten teki kaiken kuten pitikin.
Välillä ihmettelen ammattilaisiakin, että järjetön kiire sitten sanelisi tulevaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pysykää poissa, niin ei tule paha mieli mun sanomisista.
Terve lapsi, mutta täydellisesti pilattu kasvatuksen puutteella.
Vierailija kirjoitti:
Olen erityislapsen isovanhempi, pyrin siihen, että näemme korkeintaan kaksi kertaa vuodessa emmekä ole muuten tekemisissä toistemme kanssa. En halua loukata, en halua olla huono isovanhempi, joten mitä vähemmän olemme toistemme elämässä, sitä paremmin asiat ovat niin lapseni perheessä kuin minulla.
Ei, en töissä puhu lapsenlapsesta, en lataa kuviaan someen, en missään kerro, että hän on olemassa, joten turha syyttää, että esitän hyvää isoäitiä, vaikka en sellainen ole.
No nyt oli kunnon uhriutumiset. Anna kun arvaan, viikonloppuisin tissuttelet itsesi känniin ja menet solvaamaan Facebookiin tuntemattomia ihmisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selvää pässinlihaa kun on kasvattanut erityislapsen aikuisuuteen. Toisella kierroksella isovanhennuudessa ei onneksi enää ole kasvatusvastuuta, mutta empatiaa sitäkin enemmän.
Joskus onkin se vastuu. Olen erityisen lapsenlapseni sijaisvanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvää pässinlihaa kun on kasvattanut erityislapsen aikuisuuteen. Toisella kierroksella isovanhennuudessa ei onneksi enää ole kasvatusvastuuta, mutta empatiaa sitäkin enemmän.
Joskus onkin se vastuu. Olen erityisen lapsenlapseni sijaisvanhempi.
Huh. Mulla ei paukut riittäisi, hyvä kun selvisi siitä ensimmäisestä kierroksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä hlvetin erityislapsi? Eikö tuommoiset ole laitoksessa?
En ole isovanhempi mutta päässyt sivusta seuraamaan suvun erityislasten asioita. Yhteistä kaikille näiden vanhemmille näyttää olevan täydellinen Ei-sanan puuttuminen sanavarastosta. Loputonta ymmärrystä vaan kun kerran ollaan erityisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen isovanhempi: tee selväksi lapselle ja vanhemmille miten erityisiä lumihiutaleita he ovat.
Onko sinulla paha olla ja ilkeilet?
Saisitko jostakin helpotusta.
Ei lapsiakaan opeteta kieltämällä, miksi sinä teet niin isovanhemmille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen erityislapsen isovanhempi, pyrin siihen, että näemme korkeintaan kaksi kertaa vuodessa emmekä ole muuten tekemisissä toistemme kanssa. En halua loukata, en halua olla huono isovanhempi, joten mitä vähemmän olemme toistemme elämässä, sitä paremmin asiat ovat niin lapseni perheessä kuin minulla.
Ei, en töissä puhu lapsenlapsesta, en lataa kuviaan someen, en missään kerro, että hän on olemassa, joten turha syyttää, että esitän hyvää isoäitiä, vaikka en sellainen ole.
No nyt oli kunnon uhriutumiset. Anna kun arvaan, viikonloppuisin tissuttelet itsesi känniin ja menet solvaamaan Facebookiin tuntemattomia ihmisiä?
Ei, viikonloppuisin olen niiden lastenlasten kanssa, joilla ei ole erityisiä ongelmia. Meillä on yhdessä hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hlvetin erityislapsi? Eikö tuommoiset ole laitoksessa?
Jotkut laitosasukit luulee että kaikki muutkin asuu laitoksessa.
Vierailija kirjoitti:
En ole isovanhempi mutta päässyt sivusta seuraamaan suvun erityislasten asioita. Yhteistä kaikille näiden vanhemmille näyttää olevan täydellinen Ei-sanan puuttuminen sanavarastosta. Loputonta ymmärrystä vaan kun kerran ollaan erityisiä.
Ehkä teidän suvussa. Minua kyllä kiellettiin lapsuudessa jos tarvetta oli. Erityisyys ei johdu kasvatuksesta. Jos johtuu, lapsi on vale-erityinen. Erityislapsetkin pitää kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Pysykää poissa, niin ei tule paha mieli mun sanomisista.
Terve lapsi, mutta täydellisesti pilattu kasvatuksen puutteella.
Miksi edes sitten kommentoit, jos on "terve lapsi"?
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen isovanhempi: tee selväksi lapselle ja vanhemmille miten erityisiä lumihiutaleita he ovat.
Voit korostaa ja alleviivata sitä, miten on ookoo ihan vaan vetelehtiä ja etsiä itseään. Lääkärin todistus on vastaus kovan maailman vaatimuksiin. Olet arvokas ihan vaan omana retardina itsenäsi. Oli siunattu asia, etä vanhempasi äkkäsivät että olet erityinen, etkä pelkästään ilkeä.
Kun olin lapsi, paikka jossa kävin kuntputuksessa järjesti perheiden ja isovanhempien yhteisen päivän jossa mm. annettiin tietoa mitä lapsen erityispiirteet voi aiheuttaa. Eikö sellaisia järjestetä enää tai muualla?