Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Samalla kun suomalaiset yritykset menevät konkurssiin, ruotsalaiset halpaketjut porskuttavat ja avaavat uusia liikkeitä: Satojen jono!

Vierailija
19.02.2026 |

Helsingin Lanternassa ovensa avasi ruotsalainen halpamuotia myyvä ketju Lager157. 

Olen kerran tilannut kyseiseltä merkiltä vaatteita ja ne olivat valtava pettymys laadullisesti. Kaikki meni palautukseen. Tilasin, koska nettipalstoilla hehkutettiin ketjun vaatteiden laatua. Itseäni ne eivät vakuuttaneet ja suhtaudun skeptisesti koko konseptiin. 

 

Ympäristön kannalta ja eettisesti tämmöinen kehitys, jossa kotimaiset, Suomessa valmistettuja tuotteita myyvät liikkeet menevät nurin ja korvaantuvat halpaketjujen myymälöillä on huolestuttavaa. Esimerkiksi samaisessa Lanternassa, jossa on nyt ruotsalainen Lager157, on aiemmin ollut Sotkan ja Askon myymälät. Vaikka niiden kaikki tuotanto ei ole ollut kotimaista, suuri osa kuitenkin on ollut, esimerkiksi Lahden huonekalutehtaalla valmistetut kalusteet ja monet vuodevaatteet, tyynyt, täkit ja sijauspatjat olivat myös kotimaassa valmistettuja. Tietenkin se on kalliimpaa valmistaa tuotteita Suomessa, jossa niitä tekevät aikuiset alojensa ammattilaiset, ja noudatetaan lakeja mitä tulee palkkoihin ja ympäristöön. 

 

Toisaalta ymmärrän myös syyt tässä taustalla: kun ihmiset menettävät ostovoimansa, mahdollisuus valita ja kuluttaa eettisesti kestäviä, laadukkaita ja EU:ssa valmistettuja tuotteita menetetään samalla. Jo aiemmin Helsingin keskustasta ovat lähteneet monet tunnetut brändit ja tilalle on tullut mm. Normal, Saiturin Pörssi ja Tokmanni. 

 

 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011830420.html

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet ruotsalaiset merkit valmistavat tuotteita kehitysmaissa, Bangladeshissa ja Kiinassa. Polyesteriä, akryyliä ja heikkoa laatua. Silti ne menestyvät. 

Vierailija
2/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin siinä käy kun ovat liian ahneita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näin siinä käy kun ovat liian ahneita.

 

Kait ymmärrät, että se on ihan eri asia valmistaa huonekalu massiivipuusta Suomessa kuin myydä Made In China pahvikennolevyä, jonka asiakas itse joutuu kasaamaan kalusteeksi?

Vierailija
4/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lager on samalla lailla mun muutkin (halvemmat, osa myös kalliimmista) merkeistä, että siellä on tuhoton määrä vaatetta, ja osa on ihan hyvää/ok laatuista, osa sitten ihan kuraa. En netistä tilaisi mitään, mutta tuolta olen osatnut esim. todella edullisen ja hyvän "tikkitakin" välikausitakiksi, ja kesäisen viskoosmekon mitä usein kehuttu.

Vierailija
5/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin siinä käy kun ovat liian ahneita.

 

Kait ymmärrät, että se on ihan eri asia valmistaa huonekalu massiivipuusta Suomessa kuin myydä Made In China pahvikennolevyä, jonka asiakas itse joutuu kasaamaan kalusteeksi?

Juu, ei suomalaiset ikinä mihinkään tällaiseen sorru. Muut sitten sitten eri juttu.

Vierailija
6/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin siinä käy kun ovat liian ahneita.

 

Kait ymmärrät, että se on ihan eri asia valmistaa huonekalu massiivipuusta Suomessa kuin myydä Made In China pahvikennolevyä, jonka asiakas itse joutuu kasaamaan kalusteeksi?

 

En ymmärrä, olmi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisten logiikka:

ei voi ostaa yhtä satasen mekkoa, koska se on kallis,  joten pitää ostaa kymmenen kpl 10€ mekkoja, joita ei koskaan käytä

Vierailija
8/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin kauan kuin meillä on pakkoruotsi Suomea ei pitäisi verrata muihin Pohjoismaihin. Pakkoruotsi on Suomen talouden jarru, josta olemme kärsineet jo vuosikymmeniä. Olemme pieni syrjäinen maa, jonka toisella puolella on verenhimoinen Venäjä, minkä kanssa ei voi tehdä luonnollista kauppaa. 

Toisella puolella meillä on pieni Ruotsi, jonka kieltä pakotamme kaikille lapsillemme. Se on tyhmää ja kallista. Pakkoruotsi on kolonialismia ja kansainvälisyyden este. Meidän pitäisi olla maailman kielitaitoisin ja kansainvälisin maa jo sijaintimme takia, mutta me alistamme itsemme pakkoruotsilla kahden pienen kielen panttivangiksi.

Äläkää tehkö vertailuja jos jo lähtökohtaisesti olemme betonoineet menestymättömyytemme pakkoruotsilla ja 2-kielisyydellä muita maita köyhemmäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naisten logiikka:

ei voi ostaa yhtä satasen mekkoa, koska se on kallis,  joten pitää ostaa kymmenen kpl 10€ mekkoja, joita ei koskaan käytä

 

Nykyään on ongelmana, että edes se satasen mekko ei välttämättä ole laadukas. Sekin voi olla made in China ja mennä pilalle ensimmäisessä pesussa, tai nyppääntyä jo parin käyttökerran jälkeen. Kallis hinta ei välttämättä kerro mistään muusta kuin kovista katteista. Netistä varsinkin on vaikeaa tehdä onnistuneita ja laadukkaita ostoksia pelkkien kuvien perusteella, kun ei pääse ennen ostopäätöstä tutkimaan materiaalia, kankaan paksuutta ja saumojen ompelujälkeä. 

Vierailija
10/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olemme pakkoruotsin ja kaksikielisyyden avulla tehneet  maastamme kotimarkkinat ruotsalaisille yrityksille. 

Ruotsin kieli tulee kalliiksi meille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsalaisen ja suomalaisen kauppiaan ero on se, että täällä koitetaan (myös näin huonona aikana, lamassa) myydä "laatua" tolkuttomaan hintaan. Ruotsissa on ymmärretty jo aikaa sitten, että ihmisillä on tarve panostaa kotiin, vaatteisiin, ym. mutta rahaa ei ole (tai ei haluta) käyttää 'liikaa'. 

Kyse on ihan kulttuurisesta erosta, Ruotsissa halutaan 'nauttia elämästä', ei istua pimeässä mörskässä asuntolainaa maksaen. Yksi syy saattaa olla se, että Suomi on ollut aina juntimpi ja köyhempi? Täältä on puuttunut sellainen 'kulttuuri' mitä Ruotsissa on ollut, ja mitä sitten 'köyhempikin' kansanosa on alkanut 'matkimaan.

Täällä halutaa  maksaa asuntolaina pois, ja elämän parhaat vuodet kituutetaan, kun Ruotsissalaina on ku7n 'vuokra' ja rahaa köytetään ELÄMISEEN ja ELÄMYKSIIN. TArkoitan, Suomessa on  se laadukas pirttipöytä kolmannessa polvessa käytössä, jos joku haluaa vähän modernimpaa, muut toppuuttelevat että 'haaskuuta' laittaa turhuuteen rahoja. Voihan se pöytä olla laadukas, mutta jos tykkää modenista, Ikean ei ehkä niin kestävä voisi olla iha  hyvä asia.

Ja muutenkin, Ikean huonekalut, H&M vaatteet, ym. kestää ihan hyvin aikuiset normaalissa käytössä. Täällä marketit myy ripsiväriä tai shampoota kalliilla(!) ja armosta joskus antavat tallatut hinnat tai asiakasomistajille alennusta, siinä missä Normal myy KOKO AJAN halvalla. Ei nuo ole mitään huonoja diilejä... 

Vierailija
12/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olemme pakkoruotsin ja kaksikielisyyden avulla tehneet  maastamme kotimarkkinat ruotsalaisille yrityksille. 

Ruotsin kieli tulee kalliiksi meille.

Asia ei tietenkään toimi päinvastoin suomalaisille yrityksille Ruotsissa. Me emme saa suomenkielistä palvelua Ruotsissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaisen ja suomalaisen kauppiaan ero on se, että täällä koitetaan (myös näin huonona aikana, lamassa) myydä "laatua" tolkuttomaan hintaan. Ruotsissa on ymmärretty jo aikaa sitten, että ihmisillä on tarve panostaa kotiin, vaatteisiin, ym. mutta rahaa ei ole (tai ei haluta) käyttää 'liikaa'. 

Kyse on ihan kulttuurisesta erosta, Ruotsissa halutaan 'nauttia elämästä', ei istua pimeässä mörskässä asuntolainaa maksaen. Yksi syy saattaa olla se, että Suomi on ollut aina juntimpi ja köyhempi? Täältä on puuttunut sellainen 'kulttuuri' mitä Ruotsissa on ollut, ja mitä sitten 'köyhempikin' kansanosa on alkanut 'matkimaan.

Täällä halutaa  maksaa asuntolaina pois, ja elämän parhaat vuodet kituutetaan, kun Ruotsissalaina on ku7n 'vuokra' ja rahaa köytetään ELÄMISEEN ja ELÄMYKSIIN. TArkoitan, Suomessa on  se laadukas pirttipöytä kolmannessa polvessa käytössä, jos joku haluaa vähän modernimpaa, muut toppuuttelevat että '

 

Kaikessa on puolensa. Ympäristön ja työntekijöiden oikeuksien kannalta Ruotsin malli ja kertakäyttökulttuuri eivät välttämättä ole pelkästään hyvä asia. 

Vierailija
14/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Normalin oman brändin halvat meikit ovat monet Made in China. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

.insinööri vaatteita ylipäätään pitää ostaa koko ajan? Minä noetan ostan ajattonia laadukkaita ja ne kestää vuosia. Nykymuoti on kamalaa. 

Vierailija
16/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaisen ja suomalaisen kauppiaan ero on se, että täällä koitetaan (myös näin huonona aikana, lamassa) myydä "laatua" tolkuttomaan hintaan. Ruotsissa on ymmärretty jo aikaa sitten, että ihmisillä on tarve panostaa kotiin, vaatteisiin, ym. mutta rahaa ei ole (tai ei haluta) käyttää 'liikaa'. 

Kyse on ihan kulttuurisesta erosta, Ruotsissa halutaan 'nauttia elämästä', ei istua pimeässä mörskässä asuntolainaa maksaen. Yksi syy saattaa olla se, että Suomi on ollut aina juntimpi ja köyhempi? Täältä on puuttunut sellainen 'kulttuuri' mitä Ruotsissa on ollut, ja mitä sitten 'köyhempikin' kansanosa on alkanut 'matkimaan.

Täällä halutaa  maksaa asuntolaina pois, ja elämän parhaat vuodet kituutetaan, kun Ruotsissalaina on ku7n 'vuokra' ja rahaa köytetään ELÄMISEEN ja ELÄMYKSIIN. TArkoitan, Suomessa on  se laadukas pirttipöytä kolmannessa polvessa käytössä, jos joku haluaa vähän modernimpaa, muut toppuuttelevat että '

Ruotsi on aidosti yhteinäisempi ja enemmän yhteiseen hyvään pyrkivä yhteiskunta. Suomessa se on taas vähän kaikkialla sellaista kepulaista pekkarointia, missä prioriteettinä on vetää kotiinpäin minkä pystyy.

Vierailija
17/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Monet ruotsalaiset merkit valmistavat tuotteita kehitysmaissa, Bangladeshissa ja Kiinassa. Polyesteriä, akryyliä ja heikkoa laatua. Silti ne menestyvät. 

 

Täällä palstalla tovi sitten riehuttiin, ettei pitäisi ostaa näistä muovikuiduista valmistettuja vaatteita lainkaan, koska ne saastuttavat pesussa vesistöt mikromuovista. Paasaus ei vissiin ole mennyt perille. 

Vierailija
18/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa laskea vaatteen hinta käyttömäärien mukaan: esim. ulkoiltakki mikä paljon käytössä, säällä kun säällä =kannattaa maksaa ja panostaa laatuun.

"Siistimpi takki" tai hellemekko, mikä päällä muutaman kerran vuodessa (hautajaiset/juhlat/teatteri, tai Somen kole  hellepäivää kesässä+vuotuinen viikon parin etelönloma) ei kannata maksaa paljoa, koska ketjuliikkeen  aletakki tai 10e mekko kestää ihan hyvin vuosien ajan pienessä käytössä.

Esim. 200e takki  150kertaa/vuosi päällä, 5 vuoden ajan =0,26e/per kerta.

10e hellemekko, päällä 10kertaa/vuosi 10 vuoden ajan =0,10e per kerta.

Vierailija
19/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainoa keino tuottaa tämmöistä halpaa vaatetta bulkkina valtavia määriä on valitettavasti riistää ihmisiä ja tuhota ympäristöä toisella puolella maailmaa. 

Vierailija
20/23 |
19.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin meillä on pakkoruotsi Suomea ei pitäisi verrata muihin Pohjoismaihin. Pakkoruotsi on Suomen talouden jarru, josta olemme kärsineet jo vuosikymmeniä. Olemme pieni syrjäinen maa, jonka toisella puolella on verenhimoinen Venäjä, minkä kanssa ei voi tehdä luonnollista kauppaa. 

Toisella puolella meillä on pieni Ruotsi, jonka kieltä pakotamme kaikille lapsillemme. Se on tyhmää ja kallista. Pakkoruotsi on kolonialismia ja kansainvälisyyden este. Meidän pitäisi olla maailman kielitaitoisin ja kansainvälisin maa jo sijaintimme takia, mutta me alistamme itsemme pakkoruotsilla kahden pienen kielen panttivangiksi.

Äläkää tehkö vertailuja jos jo lähtökohtaisesti olemme betonoineet menestymättömyytemme pakkoruotsilla ja 2-kielisyydellä muita maita köyhemmäksi.

 

 

Olen aikalailla samaa mieltä. Pakkoruotsin opiskelu vie resursseja opiskella jotain muuta tärkeämpää, esimerkiksi talousasioita. Pakkoruotsi vie myös turhaa tilaa ja energiaa jonkun tärkeämmän kielen opiskelulta, esimerkiksi saksan/ranskan/espanjan/venäjän kielille jäisi enemmän oppitunteja. Pakkoruotsi tulisi muuttaa valinnaiseksi. Pakkoruotsi on jäänne josta olisi jo aika luopua. Se on enemmän este kuin mahdollisuus yksilön ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän neljä