Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Osaatko kirjoittaa kynällä paperille, nuori henkilö?
19.02.2026 |
Niin, koulu vähentänyt tai poistanut kirjoituksen oppiaineistaan. Hätkähdin, kun luin entisen Supon johtajsn haastattelusta että siellä sattui niinkin että joidenkin uusien työntekijöiden piti työpaikallaan opetella kirjoittamista.
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa. Ei ole tarpeellinen taito. Aakkoset osaan. Sen pitäisi riittää
Hyvin. Sekä tekstausta että kaunoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahroja Paperilla
Eppu Normaali
Tiedän, että on yö kun saavut kotiisi pimeään
Yksinäisyys lyö sanomatta nimeään
Kun luet kirjeeni kaiun kuulet
Tahrat näet, joita sateeksi luulet
Kuljen ulkona valossa
Kasvoillani voin tuntea tuulen
Ei sitä tuntunut talossa
Johon palaa en koskaan, luulen
En ole menossa minnekään
Ei missään tule minun luokseni
Minun vuokseni
Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme, aa-aa
Muista, että meillä oli hetkemme
Kutsun saaneena tulin
Lähdin kuin varas, säikähdin viimein
Kun itseeni tarttuneen tajusin varttuneen
Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi
Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle
Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme, aa-aa
Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme, aa-aa
Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme, aa-aa
Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Kirjoittanut: Mikko Syrja, Martti Syrjä
Albumi: Historian suurmiehiä (Remastered)
Julkaistu: 1990
Osaan kirjoittaa jopa vanha henkilö ja keski- ikäinen henkilö.
Jopa kaunolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä käsien hienomotoriikkaa on hyvä pitää yllä. Treenata. Mikäs sen parempaa kuin käsinkirjoitus. (käsityöt ja ruuanlaitto myös)
Itse teen kauppalistat paperille, kuten paljon muutakin esim uudet reseptit kirjoitan itse ylös, niin ei tarvii sitten puhelmesta klähmäsin käsin etsiä..
Tyttärellä (21v) käydessä huomasin, että häneen on mun tavat myös tarttuneet.
Myös kirjoitan keittiön liitutauluun perheelle viestejä ja muistettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaan kirjoittaa "nuori henkilö" ja paljon muutakin.
En ole enää nuori (60), mut vastaan silti: Huomannut, et oma käsiala on mennyt alaspäin :( Sama tuo, et kynällä kirjoitan kauppalistan. Kaupassa en saa selvää, et mitä hittoa tässä nyt lukee/mitä piti ostaa? Ikävä juttu ja kuulostaa muistisairauden alulta :(
Äidillä oli A. ja isällä vask. dementia. Se käsiala tai ei äiti enää pystynyt itse kirjoittamaan allekirjoitusta esim. (yllättävään) laskuun, piti auttaa. Isä pystyi, mutta eihän se sattunut riville. Häntä nolotti se - sanoin, et hyvä faija, hyvinhän se meni! :)
Mietin tuota: oisko hyvä idea kirjoittaa vaikka kerran vuodessa oma nimi tai jotain paperille, siitä "hoitoväki" näkisi, milloin se muistisairaus on alkanut tai kehittynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole enää nuori (60), mut vastaan silti: Huomannut, et oma käsiala on mennyt alaspäin :( Sama tuo, et kynällä kirjoitan kauppalistan. Kaupassa en saa selvää, et mitä hittoa tässä nyt lukee/mitä piti ostaa? Ikävä juttu ja kuulostaa muistisairauden alulta :(
Äidillä oli A. ja isällä vask. dementia. Se käsiala tai ei äiti enää pystynyt itse kirjoittamaan allekirjoitusta esim. (yllättävään) laskuun, piti auttaa. Isä pystyi, mutta eihän se sattunut riville. Häntä nolotti se - sanoin, et hyvä faija, hyvinhän se meni! :)
Mietin tuota: oisko hyvä idea kirjoittaa vaikka kerran vuodessa oma nimi tai jotain paperille, siitä "hoitoväki" näkisi, milloin se muistisairaus on alkanut tai kehittynyt?
Käsialaakin pitää ylläpitää. Sehän "surkastuu" myös jos ei saa treeniä. Samoin paranee, kun sille antaa aikaa. ihan kuin mikä muun lihaksen treenaaminen.
Jos et ole päässyt kävelemään pitkään aikaa, niin kävelemäänkin pitää opetella uudestaan.
En ole ehkä nuori (60v), mutta kyllä se on hiukan siinä ja tässä tuo käsin kirjoittaminen. Olen kymmeniä vuuosia hakannut kaikki tietokoneella, ei sitä käsikään enää kestä väsymättä juuri allekirjoitusta isompaa... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ehkä nuori (60v), mutta kyllä se on hiukan siinä ja tässä tuo käsin kirjoittaminen. Olen kymmeniä vuuosia hakannut kaikki tietokoneella, ei sitä käsikään enää kestä väsymättä juuri allekirjoitusta isompaa... :)
Koko työelämä hakattu tietokoneella töitä näin 6-kymppisenä, ei tässä ole juurikaan enää ollut vuosikymmeniin käsin tarvetta kirjoitella yhtään mitään. Joskus sitä ihmettelee, mistäköhän nuo nuoremmat oikein keksii noita "vanhemmat eivät ymmärrä tietokoneesta mitään", kun meidän ikäisetkin on tehneet kaikki opinnäytteet wordeillä, exceleillä yms.
Käytännössä saa olla nuorempia opettamassa, kun näillä ei ole juuri hajuakaan hyötyohjelmista, joita ei naputellakaan kahdella peukalolla puhelimeen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ehkä nuori (60v), mutta kyllä se on hiukan siinä ja tässä tuo käsin kirjoittaminen. Olen kymmeniä vuuosia hakannut kaikki tietokoneella, ei sitä käsikään enää kestä väsymättä juuri allekirjoitusta isompaa... :)
Koko työelämä hakattu tietokoneella töitä näin 6-kymppisenä, ei tässä ole juurikaan enää ollut vuosikymmeniin käsin tarvetta kirjoitella yhtään mitään. Joskus sitä ihmettelee, mistäköhän nuo nuoremmat oikein keksii noita "vanhemmat eivät ymmärrä tietokoneesta mitään", kun meidän ikäisetkin on tehneet kaikki opinnäytteet wordeillä, exceleillä yms.
Käytännössä saa olla nuorempia opettamassa, kun näillä ei ole juuri hajuakaan hyötyohjelmista, joita ei naputellakaan kahdella peukalolla puhelimeen :)
Oot vielä nuorta sukupolvea
Alue: Aihe vapaa
Teen aina kauppalapun kynällä paperille.
Olen vanha pieru ja osaan yhä kirjoittaa sanoja paperille.