Seinänaapuri kutsui itsensä kylään meille... jännittää
Hän on asunut hyvin kauan tässä taloyhtiössä, me vasta muutaman vuoden. Olemme seinänaapureita ja molemmat omistamme asuntomme.
Olemme noin saman ikäisiä naisia. Hän asuu yksin asunnossaan ja minulla on aviomies ja kolme pientä lasta.
Olemme tavanneet pyykkituvassa, kadulla, rappukäytävässä ja moikanneet. Hän on tervehtinyt lapsianikin aina ystävällisesti.
En tiedä hänestä kuin etu ja sukunimen ja että käy töissä.
Eilen pyykkituvassa hän kysyi että mitä jos vaikka juotaisiin joskus yhdessä kahvia. Sanoin että mikä ettei, hän vaikuttaa mukavalta.
Nainen kysyi että miten olisi huomenna kello 15, voisi vaikka tulla meille. Sanoin että hyvä, sopii.
Nyt minua alkoi jännittämään, että haluaakohan hän oikeasti tutustua vai haluaako esim. valittaa meidän perheen äänistä? Emme huuda, rääy, mekasta mutta kyllä lapsiperheestä lähtee enemmän ääntä kuin yksinasuvasta.
Olemme ihan mukavia, emme sotke, juokse rappukäytävässä tms. mutta tiedän, että lapsista lähtee ääntä.
Nainen kyllä palaa töistä vasta kello 18 aikaan ja lapseni ovat sängyssä kello 20, joten kovin kauan ei kuulu edes mitään meiltä.
Mitä mieltä olette, tuleekohan naapuri nipottamaan meille jostain? :/ Vai tahtookohan vaan tutustua? Millainen kuva teille tulee?
Kommentit (19)
Ota ihan rennosti. Jos naapurilla olisi jotain valittamista, hän tuskin tekisi sitä kahvipöydässä. Suomessa kun on asiat tapana hoitaa nimettömin kirjelappusin ja valituksin isännöitsijälle. Jos naapuri taas haluaa puhua jostain asiasta, keskustelu varmasti tapahtuu rakentavassa hengessä. Hyvää kahvihetkeä teille.
jos haluais nipottaa ei kyllä halauis olla missään tekemisissä.
haluaa vain tutustua naapuriinsa, olisi varmasti valittanut jo aikaisemmin, jos jotain valitettavaa olisi ollut. Olet vain oma itsesi niin kaikki menee varmasti hyvin, tiedä vaikka saisist hänestä lenkkikaverin tms.
vaan tutustua teihin. On ihanaa kun on IHANIA naapureita ympärillä. Olen itse saanut jo monta ystävää naapureista =)
Jos hän olisi halunnut valittaa hänellä on ollut siihen monta tilaisuutta.
On luontevaa että naapurit tuntevat toisensa, voivat auttaakin toisiaan. Me "tehtiin joulu" pari vuotta sitten naapourin yksin elävälle naiselle, joka oli loukannut kätensä ja oli siis kädetön. Käytiin laittamassa koristeita ja tuotiin kauppareissulta hänellekin tavaroita, kun käsi paketissa oli hankala tehdä ostoksia. Samalla tutustuttiin - kiva nainen :)
Ehkä mä mietin sitten vaan liikaa :)
Kiitti!
ap
mutta kuinka tämä naapurin nainen voi tulla teille huomenna klo 15 kahville jos yleensä tulee töistä vasta klo 18? Ottaako ylimääräistä vapaata päästäkseen kahvittelemaan naapurinsa kanssa vai eikö hän käykään joka arkipäivä töissä?
et miten oot saanu noinpaljon oikeita vastauksia vaikka tää on ihan selkeä provo. Kuka oikeesti miettii tollasta ja vielä kirjottaa siitä nettiin?
mutta kuinka tämä naapurin nainen voi tulla teille huomenna klo 15 kahville jos yleensä tulee töistä vasta klo 18? Ottaako ylimääräistä vapaata päästäkseen kahvittelemaan naapurinsa kanssa vai eikö hän käykään joka arkipäivä töissä?
Ehkä naapurilla on vapaapäivä, ehkä hän palaa työmatkalta, ehkä hänen työ-aikansa onkin toinen kuin mitä ap luulee tietävänsä.
Mihin pyrit kommentillasi?
7
tarjoaa itseään kolmanneksi pyöräksi!! varo
Naapuri on tämän kuun vielä lomilla! Sitten alkaa jokin jatkokoulutus. Normaalisti tulee siis kello 18 maissa kotiin.
ap
ps. miksi olisi provo? :D Ei ole.
ehdot ayhteistä käyntiä vaikka puistossa, torilla, kirkossa
sulla on joku paha puute sosiaalisissa taidoissa. Ei normaali ihminen noin paljoa mieti toiseen aikuiseen tutustumista ystävyysmielessä. Onko sulla paljon muitakin rajotteita elämässäsi, kuin tuo sosiaalisten taitojen puute, ja ihmisarkuus?
Hän tuli vain juttelemaan kahdeksi tunniksi, ei valittanut yhtään mistään, jutteli lasteni kanssa ja minun, joimme kahvia. Välillä oli vähän hiljaisia hetkiä enkä keksinyt sanottavaa eikä hänkään, mutta välillä juttu luisti koko ajan. Mitenhän saisi nuo hiljaiset hetket pois? Oli kyllä kiva jutella hänen kanssaan.
ap
Uusien ihmisten seurassa ne jotenkin korostuvat.
Minulle tuli tosi hyvä mieli tästä ap että vielä jossain naapurit kahvittelevat, siis tulevat varta vasten tutustumaan uusiin ihmisiin. Toivottavasti tapaatte jatkossakin.
Ei hiljaisia hetkiä kuulukaan saada pois, vaan kunhan tutustutte paremmin, niin ne eivät vaan enää häiritse.
Jos kovasti stressaat hiljaisuutta, niin keksi muutama juttu mitä voit käyttää jos tulee kovin vaivaannuttava olo. Jotain mitä voit tehdä (tarjota lisää kahvia) tai jotain mitä voit sanoa (seuraatko muuten tv:stä sitä-ja-sitä sarjaa).
Ps. Voi kun minullakin olisi tuollainen naapuri! Ihan yksin täällä lasten kanssa kökin, kun en ketään alueelta tunne. Joskus harvoin vanhat kaverit käy kylässä, muttakun niitäkään ei asu enää täälläpäin.
Milloin mä kehtaisin pyytää naapuria taas kahville? Ettei ahdistu tms. Hän aloittaa kuulemma 1.11. uudessa työpaikassa. Jos sitä ennen kehtaisin kutsua taas? Vai mitenhän... En halua tyrkyttää itseäni mitenkään mutta ilahdun niin aikuisseurasta :) Ja ollaanhan me pari vuotta tässä seinän takana jo asuttukin. Kerroin miehelleni että naapuri kävi ja tämä oli kanssa mielissään.
ap
Milloin mä kehtaisin pyytää naapuria taas kahville? Ettei ahdistu tms. Hän aloittaa kuulemma 1.11. uudessa työpaikassa. Jos sitä ennen kehtaisin kutsua taas? Vai mitenhän... En halua tyrkyttää itseäni mitenkään mutta ilahdun niin aikuisseurasta :) Ja ollaanhan me pari vuotta tässä seinän takana jo asuttukin. Kerroin miehelleni että naapuri kävi ja tämä oli kanssa mielissään.
ap
Sitten teillä olisi myös vähän lisää juteltavaa :) Muuten saisit kutsua heti uudelleen tällä viikolla koska kuu on jo loppumassa.
Toivon että teistä tulee ystävät.
ja lenkkiseuraa ja juttuseuraa. En kuvittelisi tulevan nipottamaan. Jos olisi halunnut valittaa teistä ja äänistä, niin oisihan sen voinut tehdä vaikka siellä pyykkituvassakin, miksi silloin haluaisi kahvitella...