7-vuotiaan öiset huuto- ja itkukohtaukset, mitä tehdä???
Lapsi on alkanut alkuyöstä herätä, itkee ja potkii kovasti, huutaa täyttä päätä, ei halua syliin, on hereillä koska istuu silmät auki sängyssään ja puhuu muttei halua puhua mikä vaivaa. Mitä tässä pitäisi tehdä? Ei tuollaista huutoa voi sallia, mutta lapsi ei kerro mikä on hätänä, huutaa vain kurkku suorana, emme tiedä näkeekö painajaisia vai mistä kyse. Jos kyselemme asiasta tai kysymme haluaako hän syliin, lapsi vastaa "häivy" tai "häipykää". On kuin eri olento näissä yökohtauksissa. Todella ahdistava tilanne. Miten autamme lasta?
Kommentit (7)
Jokin syyhän lapsen käytökseen on: herää kauhuissaan ja kiukkuisena. Ei se, että on silmät auki jne tarkoita, että on hereillä.
t. unissakävelijän äiti
eli pelaako pelejä koneella ? ne on pojilla etenkin ihan kuheita, etenkin jos vanhemmat eivät katso mitä pojat pelaavat ?
entä tv katselu, katsooko pelottaiva, ei ikäisilleen tarkoitettuja ?
entä jos on matoja? alapää kutisee, ei osaa /kehtaa kertoa ?
entäpä kiusataanko koulussa ? tykkääkö mennnä kouluun ? onko mukavaa tehdä läksyjä?
onko harrastuksia ?
7-vuotiaana ja olen sitemmin kuullut, ettei ole edes kovin harvinaista. Varsinkin jos tulevat yleisemmin juuri pari tuntia nukahtamisesta ovat juuri noita kauhukohtauksia, joille lapsi itse EI VOI MITÄÄN. Kalskahti pahasti korvaan ap:n lausahdus, ettei tuollaista voi sallia.
Meillä on auttanut tv:n katselun rajoittaminen iltasella, rauhalliset iltarutiinit jne.
8-v tytöllä samanlaisia, ei tosin huuda mutta puhuu sekavia, ei selvästi ole täysin läsnä vaikka toisaalta vastailee kysymyksiin välillä järkevästikin. Ihmeellisiä ilmeilyjä ja liikkeitä tulee, ei halua että häntä kosketaan yms. Juuri tunti-pari nukahtamisen jälkeen tulee. Katsoo telkkaria vähän, max tv2 lastenohjelmat, ei pelaa tietsikalla, elämä tasaista ja rauhallista, koulu, harrastukset, kaverit ok ja selkeät ilta/päivärutiinit. Mutta kohtaukset tulleet aina silloin kun ollut jotain erityistä ohjelmaa joka ehkä stressannut, kuten yökyläilyjä, matkoja yms.
Osalla lapsista niitä on, toisilla ei. Ne EIVÄT ole painajaisia, eikä niitä aiheuta vaikkapa pelottava peli tai tv-ohjelma. Aika moni lapsi saa niitä parivuotiaana - meilläkin kuopus - eikä takuulla ollut nähnyt mitään pelottavaa.
Niiden aikana ei kannata kamalasti kohkata tai ravistella lasta hereille. Itku ja huuto kestävät aikansa, eikä lapsi voi niille mitään. Ole vaan siinä lähellä ja vaikka silittele rauhoittavasti selkää.
Naapureille kannattaa sanoa, mistä on kyse, jos teillä on seinänaapureita.
Aikanaan ne taas loppuvat, itsekseen. Hoitoa ei ole.
naapurissa ekaluokkalaisella eli kyllä voi olla niinkin vanhana
Eli lapsi ei siis oikeasti ole hereillä, vaan edelleen täydessä unessa. Vaikuttaa vaan hereillä olevalta.
Tuo on siis unihäiriö, jota on ainakin vähän pienemmillä lapsilla. Meillä aikoinaan parivuotiaalla oli noita, huusi kurkku suorana kauhuissaan äitiä, eikä hahmottanut että istuin vieressä.