40 kriisi. Miten oireili sinulla? Milloin helpotti?
Olen 42v ja mulle tullut yhtäkkiä ihan hirvee olo, että elämä on ohitse, oisimpa tehnyt toisia valintoja. Muutenkin hiljattain eronnut ja vaihtanut työpaikkaa. Yhtäkkiä tullut kauhea vauvakuume (omat lapset teinejä).
Kommentit (16)
Ei ole ollut mitään ikäkriisejä kertaakaan.
61v.
Eikö kriisi johtunut enemmän elämäntilanteestasi kuin iästäsi? Eikö tuo olisi aivan yhtä hyvin voinut tapahtua 30- tai 50-vuotiaana?
Minä aloin 40+ bilettää hirveästi, lisäksi ihastuin vähän väliä vieraisiin miehiin. Onneksi tuo meni kaikki ohi aikanaan.
Järkyttävä ihastus työkaveriin ja jatkuva panetus. Menivät ohi.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävä ihastus työkaveriin ja jatkuva panetus. Menivät ohi.
Tuohanbon normaalia elämää. Eikä mikään kriisi.
N63
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävä ihastus työkaveriin ja jatkuva panetus. Menivät ohi.
Tuohanbon normaalia elämää. Eikä mikään kriisi.
N63
Nykyisin ei ole kriisejä, joten tavallisesta arkisesta, tylsästä elämästä pitää käyttää nimitystä kriisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävä ihastus työkaveriin ja jatkuva panetus. Menivät ohi.
Tuohanbon normaalia elämää. Eikä mikään kriisi.
N63
Minä petin.
helpottaa kun täyttää 50v. Silloin tosin alkaa 50:n kriisi.
Iski vähän keski-iän kriisi joo. Auttoi kun panin muutamaa teinimimmiä ja totesin edelleen olevani nuorekas ja elinvoimainen. Hellitti siitä sitten.
Mies, tasan 40. Koko edeltävä vuosi on ollut tunne että elämä oli tässä, ei ole enää mitään nähtävää, tai saavutettavaa. Ei ole energiaa mihinkään ja tästähän on käytännössä muutenkin suunta vain alaspäin kun vaivat lisääntyy ja energiat vähenee entisestään. Jatkuvasti on väsyneempi ja tyhmempi kuin edeltävänä viikkona.
Kovasti pohtinut järkiratkaisun olevan elämän päättäminen tähän mutta vähän toppuutellut kun on 2v jälkikasvua, tosin sen verran pieni, että ei muistaisi isompana että isä poistui kuvioista ja jäisi tilille jotain opiskelurahaa tuhlattavaksi. Minusta tämä ei ole mikään kriisi vaan elämäntilanne mihin on päätynyt. Kiinnostaa kyllä kuulla jos muilla on asiasta ajatuksia tai että menisi jostain syystä ohi itsestään.
Ei tullut mitään kriisiä. Sama mies jo 20 vuotta, sama kroppa, naama ja työpaikka, lapsia ei enää ikinä lisää. Vakavarainen elämä sopivasti matkustelulla, juhlilla, kivalla kodilla ja puutarhalla best.
Ehkä myöhemmin iskee joku kriisi tai sitten ei.
N45
Ei mullekaan tullut nelikymppisenä kriisiä. Kolmikymppisenä joo, ja kasvuikä oli enemmän tai vähemmän kriisiä koko ajan, mutta ei nelikymppisenä. Eikä viisikymppisenä.
Meniskö tuo tosiaan ihan normaalin elämän piikkiin.
N50
Vierailija kirjoitti:
Mies, tasan 40. Koko edeltävä vuosi on ollut tunne että elämä oli tässä, ei ole enää mitään nähtävää, tai saavutettavaa. Ei ole energiaa mihinkään ja tästähän on käytännössä muutenkin suunta vain alaspäin kun vaivat lisääntyy ja energiat vähenee entisestään. Jatkuvasti on väsyneempi ja tyhmempi kuin edeltävänä viikkona.
Kovasti pohtinut järkiratkaisun olevan elämän päättäminen tähän mutta vähän toppuutellut kun on 2v jälkikasvua, tosin sen verran pieni, että ei muistaisi isompana että isä poistui kuvioista ja jäisi tilille jotain opiskelurahaa tuhlattavaksi. Minusta tämä ei ole mikään kriisi vaan elämäntilanne mihin on päätynyt. Kiinnostaa kyllä kuulla jos muilla on asiasta ajatuksia tai että menisi jostain syystä ohi itsestään.
Mene lääkäriin. Ehkä sinulla on testosteronivajaus tai muu masennus, joihin voi saada hoitoa.
Minulla neljånkympin kriisin aiheuttivat hormonit, ennen vaihdevuosia naisista tulee usein ihan seksihulluja, kun luonto käskee pariutumaan vielä kun on mahdollista.
Itse olin 40v:na urani huipulla (ja palkkakin sitten sen mukainen). Sitten alkoi sattua ja tapahtua: äidin Alz-diagnoosi, työura katkesi yllätten (palkkarahoitus loppui). Oma fyysinen kunto huononi, kun ei tullut liikuttua enää yhtään ....
45-vuotiaana aloitin kävelyharrastuksen ja fyysinen kunto nousi. Sitten tuli tämä covid19, liikkuminen loppui, kunto romahti. Sitä samaa fyysistä kuntoa en tule koskaan enää saamaan takaisin, nyt on jo muut sairaudet.
....
Joskus aiemmin mietin, et mikä se paras vuosi oli, minkä ikäinen olin silloin? - v. 2003 ja 38v. Olin silloin "nuoriherra huoleton".
t. m60v.
Vaihdevuosioirekriisi. Verenpaine mietityttää ettei kohoa.
Mikä kriisi? Vanheneminen ei ole sairaus.