Päivä on alkanut valoistumaan AHDISTAVALLA tavalla.

AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA 

Joo, pimeällä oli omassa kuplassa kotona, nyt tuntuu kuin pitäisi tehdä illallakin jotain👍

Koitapa nyt totutella siihen että maapallon akseli on kallellaan. Sille kun ei mitään voi.

Pelkäätkö, että peräsuolen laskeumasi paljastuu kun aurinko valaisee sitä?

Minä en pidä kevään valoisuudesta. Se on pahimmillaan aivan tuskastuttavaa. Aion pakata reppuun viuhkan tai jonkin A4-kokoisen läpyskän ja pitää sitä kasvojen suojana bussimatkoilla. Aurinkolasit eivät riitä.

Tunnistan! Syksyllä ahdistaa päivän lyheneminen, keväällä yhtä rankasti päivän piteneminen. Aina kun johonkin tottuu, se muuttuu. Muutos ahdistaa!

Se on herkkyyttä ja sen kanssa on opittava elämään. Miten syksy ahdistaako valon väheneminen?

Ota rennosti, siihenkin tottuu. 

KevätKevätaurinko huhtikuussa on hirveää! Liian kova ja kirkas valo tuntuu fyysisesti pahalle.

Avasin verhot, pölyt näkyi, laitoin verhot kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäätkö, että peräsuolen laskeumasi paljastuu kun aurinko valaisee sitä?

Miten täällä on näitä pahan olon ilmaisijoita niin paljon?! Mene potkimaan palloa, jos helpottais

Etelä-Euroopassa päivät ovat aurinkoisia ja yöt pimeitä kuten normaali-ihmiselle sopiikin.

Suomessa aurinko valaisee yötkin (varsinkin kesällä) ja pihavalot talvisin. Pimennysverhot ainoa ratkaisu.

Niin kuin joku edellä totesi, herkempi ihminen kokee nämä valon ja pimeän vaihtelut voimakkaammin. Sen herkkyyden voi kääntää vahvuudeksi.