Tapani Kansan perintökiista kärjistyy lapset vaativat leskeltä jättisummaa

Huomionarvoista tässä on se että kaikki lapset vaatii osaansa ja se on oikein. Avolokki kaappasi Tapani Kansan omaisuuden, tyhjensi Kotkan talonkin. Miten äiti voi olla niin julma että vie omaisuuden perillisiltä. 

https://www.is.fi/viihde/art-2000011788715.html

Muusikko Tapani Kansan perintökiista ottaa uusia kierroksia.

Uusin käänne koskee Kansan pitkään asuttamaa Westendissä sijaitsevaa huvilaa, Villa Lyökkiniemeä. Käräjäoikeuteen toimitetusta kanteesta selviää, että kantajat eli Tapani Kansan kolme lasta vaativat Kansan puolisolta Nina af Enehjelmiltä perinnön lakiosan täydennyksenä yhteensä yli noin 720000 euroa.

Vuonna 2021 Nina af Enehjelm osti huvilan kaikki osakkeet Kansalta 840000 euron hintaan. Kansan kuoltua hän laittoi huvilan myyntiin 2,8 miljoonan euron hintaan. Hiljattain uutisoitiin, että huvila on yllättäen kadonnut myynnistä.

Nyt Kansan lapset esittävät kanteessa, että kaupassa on ollut kyse testamenttiin rinnastettavasta lahjasta, koska Kansa oli kaupan aikaan monisairas.

Perintöön rinnastettavia lahjoja voivat olla kuolinvuoteella tai viimeisen sairauden aikana antamat lahjat tai lahjoitukset. Kanteen mukaan testamenttiin rinnastettavaan tarkoitukseen voi viitata antajan korkea ikä ja joko hänen tietoisuutensa tai epäilynsä kuoleman lähestymisestä, ja lahjan on ajoituttava lähelle antajan kuolemaa. Lapset myös esittävät, että Kansaa oli painostettu kauppaan.

Kanteessa todetaan, että af Enehjelm myy Kansan huvilaa "julkisesti 2,85 miljoonan euron kauppahinnalla". Tämän vuoksi maksetun vastikkeen ja käyvän arvon välillä on räikeä epäsuhta ja kauppa on selkeästi alihintainen eli lahjaluontoinen.

Näillä perusteilla Kansan lapset ovat sillä kannalla, että huvila oli kuin olikin osa kuolinpesää, minkä vuoksi heille kuuluu siitä osa. Koska huvilan laskennallinen arvo on noin 3 miljoonaa euroa ja af Enehjelm maksoi siitä 840000 euroa, olisi Kansan antaman lahjan arvo 2,16 miljoonaa euroa. Kansalla oli kolme rintaperillistä, eli laskennallisesti jokaiselle kuuluisi siitä noin 720000 euroa.

Koska Suomessa perilliselle kuuluva lakiosa on puolet tasajaosta saatavasta summasta, vaativat kantajat kukin 356166 euroa.

Perhe- ja perintöoikeudellisiin asioihin erikoistunut asianajaja Sanna Svahn kommentoi tilannetta IS:lle yleisellä tasolla loppuvuodesta 2025. Hän totesi tuolloin, että tapauksen suhteen herää kysymys siitä, onko talon osakekaupassa ollut kyse lahjan antamisesta.

Talon pyyntihinta oli huomattavan korkea verrattuna siihen, paljonko Nina af Enehjelm on kiinteistön osakkeista maksanut. Kauppakirjan mukaan osakkeiden kauppahinta perustuu kiinteistön käypään arvoon huomioiden alueen yleinen hintataso sekä rakennuksen ikä ja käyttötarkoitus.

Kauppahinta, joka on alle 75 prosenttia käyvästä hinnasta, on lahjaveron alaista. Tämänkaltaisessa tapauksessa lahjavero voisi nousta useisiin satoihin tuhansiin euroihin, Svahn sanoi.

Jos kauppahinnan maksamiseen liittyisi epäselvyyksiä, kyse voisi olla kokonaan lahjasta. Toisaalta kyse voisi olla tilanteesta, joka edellyttäisi tarkempaa selvitystä sen osalta, onko toimittu asianmukaisesti ja myyjän tahdon mukaisesti.

Lisäksi valtakirja voi herättää kysymyksiä.

Valtakirjan todistajia voidaan oikeudessa tai pesänjakajalla kuulla siitä, onko myyjä ollut oikeustoimikelpoinen valtakirjan allekirjoitushetkellä tai onko häntä taivuteltu. Lisäksi voidaan selvittää myyjän todellista tahtotilaa, Svahn avasi.

Nina af Enehjelm ei tuolloin halunnut kommentoida veroasioitaan IS:lle.