Kuinka moni täällä välittää astioiden turvallisuudesta?
Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun väittelin aiheesta, ja lopputulema tuntui olevan, että vanhoja 60-luvun astioita ja kiinalaisia halpisastioita uskaltaa ihan hyvin käyttää.
Keskustelukumppanieni mielestä olen ylireagoiva hysteerikko, kun ajattelen, että nämä eivät ole turvallisia säännölliseen arkikäyttöön esim. mahdollisen lyijyn takia.
Perusteluna oli, että "ei mulle ainakaan ole tullut mitään ongelmia näistä astioista".
Kommentit (35)
Mä en käytä arjessa muovisia astioita ruuan lämmittämiseen, syömiseen enkä juomiseen. Pakastan ruokaa kyllä pakasterasioihin.
Otahan taas ne lääkkeesi ,kohta rauhoittuu mieli
Astioista voi irrota mm. lyijyä ja kadmiumi jotka kertyvät aivoihin, koskee esim. vanhoja Arabian astioita ja kaikkia halpisastioita ties mistä.
https://yle.fi/aihe/a/20-27658
https://kotiliesi.fi/hyvinvointi/terveys/vanhat-astiat-lyijy/
Harvoista niistä lyijyä irtoaaa niin paljon, että sillä olisi mitäån käytännön väliä. Käytetäänhän kristalliakin. Vaikka lyijyä on, sitä irtoaa merkityksettömän vähän.
Mutta sellainen lyijytestauskynän voi tilata vaikka tukesilta helposti.
Suurin osa niistä on ihan turvallisia. Sillä, mitä on ja mitä ei ole, ei ole paljonkaan tekemistä valmistusmaan kanssa. Käyttötarkoitus kertoo enemmän - matkamuistot eivät ole elintarvikekäyttöön tarkoitettuja. Esim arqbian ja iittalan 1960-luvun astiat ovat suht turvallisia verrattuna 2000-luvun alun ja 2010-luvun artesaanibuumin astioihin. Silloin nimittäin keramiikkayrittäjiksi ryhtyi paljon sellaista väkeä, jolla ei ollut paljon kansanopistokurssia kummempaa koulutusta - ja ne astiat voi olla lasitettu aika monella tavalla.
Ai kauheeta, muutunko mä lyijykynäksi?!
Minä välitän. En käytä alumiinisia astioita tulee Alzheimer, enkä muoviastioita enkä edes muovisia pakasterasioita.
Olet varmaan oikeassa. Mitä astia sisältää. Naarmut myös keräävät yleensä astioissa / välineissä bakteereja tai astiakoneen pesuainetta, ellei pinta ole sileä. Kulunut pinta myös irrottaa metallia joistakin kattiloista. Sitten voi olla halkeamia kupeissa joillakin. Tai lasin reuna rikki, terävä.
Juomme 60-luvun laseista, mutta jotain hapanta mehua tai siideriä en lillittäisi tuntikausia. Yleensä juon maitoa tai vettä.
Ovatko 1990-luvun astiat turvallisia? Niitä meillä on. Pentikiä lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Harvoista niistä lyijyä irtoaaa niin paljon, että sillä olisi mitäån käytännön väliä. Käytetäänhän kristalliakin. Vaikka lyijyä on, sitä irtoaa merkityksettömän vähän.
Mutta sellainen lyijytestauskynän voi tilata vaikka tukesilta helposti.
Suurin osa niistä on ihan turvallisia. Sillä, mitä on ja mitä ei ole, ei ole paljonkaan tekemistä valmistusmaan kanssa. Käyttötarkoitus kertoo enemmän - matkamuistot eivät ole elintarvikekäyttöön tarkoitettuja. Esim arqbian ja iittalan 1960-luvun astiat ovat suht turvallisia verrattuna 2000-luvun alun ja 2010-luvun artesaanibuumin astioihin. Silloin nimittäin keramiikkayrittäjiksi ryhtyi paljon sellaista väkeä, jolla ei ollut paljon kansanopistokurssia kummempaa koulutusta - ja ne astiat voi olla lasitettu aika monella tavalla.
Lyijylle ei ole turvallisen saannin alarajaa. Kaikki on neuro- ja genotoksista myrkkyä.
Voi luoja. Juokaa vaikka pullon suusta suoraan niin ette sairastu. Tosin voi olla jo myöhäistä. 😅
Ja ap, minä välitän mutta sama juttu, työssäni törmäsin aiheeseen (posliinin saven jne lyijy ja raskasmetallit ja niiden terveysturvallisuus) niin siksi
Olen heittänyt pois ne, joita ei voi turvallisesti pestä koneessa tai käytää mikrossa.
Lapsilla vanhoista posliiniastioista irtoava lyijy on erityisen haitallista, koska lapsen elimistö imee lyijyä tehokkaammin ja kehittyvä hermosto on sille hyvin herkkä. Jo pienet mutta toistuvat altistukset voivat nostaa veren lyijypitoisuutta tasolle, jolla on todettu pysyviä vaikutuksia aivojen kehitykseen, kuten älykkyysosamäärän laskua sekä tarkkaavaisuus- ja oppimisvaikeuksia, eikä turvallista alarajaa ole pystytty määrittämään. Lyijy häiritsee hermosolujen viestintää ja kehitykselle keskeisiä biologisia prosesseja, minkä vuoksi vaikutukset voivat jäädä pysyviksi altistuksen päätyttyäkin. Suuremmassa tai pitkäaikaisessa altistuksessa voi lisäksi esiintyä kasvun hidastumista ja anemiaa, ja koska lyijy kertyy luustoon, kokonaisaltistus ajan myötä on lapsille ratkaisevan tärkeä terveysriski.
Vierailija kirjoitti:
Ai kauheeta, muutunko mä lyijykynäksi?!
Lyijykynässä ei ole lyijyä.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko 1990-luvun astiat turvallisia? Niitä meillä on. Pentikiä lähinnä.
Pitäisi olla, varmaan jopa turvallisempia kuin nykyään, kun olivat varmasti Suomessa valmistettuja. Oliko se nyt 70-luvun puolivälissä kun lyijyn käyttö kiellettiin. Mutta kaikissa valmistusmaissa ei ole mitään rajoituksia nykyäänkään, ja tosiaan jonkin pienen artesaani-keramiikkapajan astioista en välttämättä söisi myöskään, vaikka olisivat kuinka hienoja.
Olen viimeaikoina alkanut kiinnittää tähän enemmän huomiota ja koitan just välttää tuota muoviastioiden käyttämistä etenkin mikrossa ja samaten ajattelin vaihtaa muoviset leikkuulaudat muihin materiaaleihin, koska niistä ilmeisesti voi lähteä mikromuoveja ruaan sekaan leikatessa.
N41
Tästä syystä muutin mieleni ostaa Arabian vanhoja astioita arkikäyttöön ja poistin myös kaiken muovin keittiöstäni.
Tää nykypäivän ylihygienisyys on aivan käsittämätöntä. Mitenköhän mä olen selvinnyt yli puolivuosisataa hengissä, kun ei ennen koronaa ollut tällaista hysteriaa bakteereista.
No tosi moni mikrottaa ruokaa muoviastioissa, kertoo ehkä siitä kuinka paljon turvallisuus kiinnostaa.