Milloin on oma vuoro?

Olen useampaan kertaan pohtinut kohtaamieni ihmisten tarvetta hyödyntää tuttavuuteni. Koska nämä ovat tuottaneet aina pettymyksen tunnetta niin tutkailin tottakai itseäni.  Kyseessä siis on kaikenlaisia ihmisiä naisia ja miehiä. Sukulaisia, kaverikokelaita, kumppaniehdokkaita. Viimeisiä siis olen luullut kumppaniehdokkaiksi, koska he ovat olleet minusta kiinnostuneita. Heittäneet flirttiä jne. En harrasta yhden illan suhteita ja jokaisen pettymyksen jälkeen on väli kiinnostumiseen minun puoleltani pidentynyt. Kun haluni tutustua enemmän on herätetty niin seuraakin poistuminen. Yhtäkkiä en kelpaakkaan

Olen oppinut asettamaan rajoja, kunnioittamaan itseäni. Tehnyt siis tutkimusta itsessäni. Löytänyt vikoja. Osaa vielä korjailen, jossain kehittynyt jne jne.

Mutta vaikka kuinka tonkisin omaa päätäni ja muuttuisin niin yksi asia ei tunnu muuttuvan.

Edelleenkin kohtaamani ihmiset haluavat seuraani vain oman tarpeensa tyydyttämiseen. Kavereita on vaikea löytää, koska "ystävyys" kestää juuri niin kauan, kuin kyllästyn vastavuoroisuuden puutteeseen ja olen muuttunut joksikin palvelijaksi.

Olen oppinut, että varsinkin ne " kumppaniehdokkaat" ovat usein lähiaikoina eronneita.

Minä ymmärrän. Ymmärrän kyllä. Ymmärrän suruajan ja eron käsittelyt. Ymmärrän, että ihmisillä on nykyään paljon muitakin ongelmia. Mutta en millään voi ymmärtää, että aina kohdalleni osuvat haluavat seuraani tarpeeseen, eikä siksi, että pitäisivät minusta. Olen kuulemma loistoseuraa. 

Kuitenkin saan hetken päästä jokaikinen kerta muistutuksen mykkyydellä, etten ole riittävä, en kelpaa edes kaveriksi.

Näille eronneille: Olkaa kiitollisia, mitä olette kokeneet. Olette saaneet kokea rakkautta. Ehkä lapsiakin. Kun valikoitte itsellenne seuran kaipuussa jonkun jolle esitätte kiinnostusta niin monta päivää, että tavoite on saavutettu ja voi dumpata niin vinkkaan tässä. Se ihminen on kokenut saman jo monta kertaa. Ehkä hän luuli vihdoin löytäneen jonkun,jonka kanssa juttu luistaa. Ehkä hän ei koskaan ole saanut sitä mitä muut vaikka olisi toivonut. Eikä tule tälläkään kertaa saamaan, mutta vain sinä sen tiedät etukäteen.Miksi siis käytätte muita ihmisiä tarpeeseenne, jos ette kuitenkaan pysty/jaksa/halua. Miksi kostatte ulkopuoliselle johon ette jaksa kuitenkaan tutustua?