Lue keskustelun säännöt.
Aistiyliherkkyys, migreeni ja luonnonmateriaalit - voiko näistä oikeasti olla näin paljon apua???
25.01.2026 |
Olen ollut jokseenkin aistiyliherkkä koko elämäni, mutta nyt viimeisimmät puolisen vuotta olen kärsinyt myös jatkuvasta lievästä migreenistä, mikä pahentaa yliherkkyyttä. Minulla on myös atooppinen iho. Myös äidilläni on aistiyliherkkyyttä ja kotona meillä aina suosittiin luonnonmateriaaleja. Nyt olin muutaman viikon talonvahtina vanhemmillani tuntui kuin koko kroppa olisi lähtenyt rauhoittumaan heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
Muutos oli sen verran iso, että olin lähes varma, että ei se tuosta voinut johtua. Migreeni alkoi helpottaa ja ajattelin, että olin tulkinnut asiaa väärin, se oli vain ajan kysymys.
Vaan nytpä tulin kotiin ja vaikka migreenioireita ei ole vielä ollenkaan, niin koko ympäristö tuntuu raskaalta aisteille. Ei tee mieli mennä nukkumaan, kun kaikki paitsi lakanat ja tyynyliinat sisältävät tekokuituja, sohvalla en haluaisi vilttiä päälle, kun sekään ei ole luonnonmateriaaleista. Ahdistaa, ärsyttää.
Voiko tuo reaktio oikeasti olla noin vahva vai onko tässä nyt vaan ajallista sattumaa? Toisaalta kotona asuessa oireet ovat aina olleet vähäisempiä, mutta... En vain voi uskoa, että materiaalivalinnat olisivat noin tärkeitä!
Onko teillä kokemuksia vastaavasta? Jos tässä on oikeasti jotain järkeä, niin pienessä yksiössä voin kyllä laittaa vähitellen asiat uusiksi. Vaatteissa olen onneksi osannut suosia luonnonkuituja jo muutenkin.
Kommentit (11)
Voi hyvinkin olla, miksei olisi. Jos lapsuudenkodissa on huomioitu aina asia, käytetty luonnonkuituja ja -materiaaleja, miksi ihmeessä eroa ei muka huomaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keinokuiduista irtoaa ilmaan kemikaaleja joten tottakai herkälle voi olla vaikutusta. En itsekään halua hengittää muoveja joten pyrin kaikessa luonnonmateriaaleihin.
En ihmettele yhtään, sillä viime vuosina kun olen käynyt lapsuudenkodissani melkein 400 km pääkaupunkiseudulta, huomaan miten saasteet, huono ilma, meteli ja kaikki muu saavat pään rauhoittumaan jolloin ahdistuneisuusoireet, 10 vuotta vaivannut migreeni ja poskiontelotulehduskierre eivät vaivaa.
Oon inhonnut polyesteriä aina. Mulla on välittömästi tuskanhiki päällä, jos pukeudun esim fleecepaitaan. Ennen vanhaan sitä ei kutsuttu aistiyliherkkyydeksi, enkä tiedä onko se sitä vieläkään, mutta mun paidat ja viltit on villaa.
Maadoitus. Sähköisyyden taso. Materiaalit. Vesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi minua ahdistaa pelkästään vaatteisiin ommellut tuote ja pesulaput niin niskassa kuin kyljessä.
Kun en tunne noita, ja ympäristö on ilmastoltaan puhdas ja rauhoittava, en kärsi allergioista enkä hengitysongelmista.
Aluekin vaikuttaa. Ja talo. Asunnot pieniä koppeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aluekin vaikuttaa. Ja talo. Asunnot pieniä koppeja.
Suomessa on kyllä aina ollut sairaaloisella tasolla näiden minikoppien rakentaminen. Maassa jossa väestö oli pientä ja lääniä riitti, silti rakennettiin jotain 35 neliön huoneistoja..Kylpyhuoneet ovat myös olleet tuskastuttavan pieniä. Ihminen tarvitsee tilaa myös asunnossaan eikä se saa olla kiinni miljoonista.
On väliä. Ärsyke on pienikin ärsyke. Esim. koneellinen ilmanvaihto tekee minulla ongelmaa. Nyt on asiat hyvin kun asun painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa omakotitalossa. Ei meluhaittaa eikä ruuanhajuja naapurista ja tekstiilit valittu oman sietokyvyn mukaan. Itsellä ei tuo jako luonnon- ja keinokuituihin ole niin yksiselitteinen. Itse en kestä esim. villaa ollenkaan. Viskoosimatot on käytössä, jotkut polypropeiinimatotkin käy. Vaatteissa en voi sietää esim. collegevaatteita paksulta tuntuvien vyötärökaitaleiden yms. vuoksi. Ei siis kiristä mutta epämiellyttävä. Melkein 50 vuotta meni tajuta mikä minua vaivaa kun lapsena oli pidettävä niitä vaatteita joita oli eikä kotiin vaihdettu mitään kun se oli kerran hankittu. Oma lapsi oli valikoivampi ja jo lapsena halusi vuoteeseensa kaikista vanhimmat ja eniten pestyimmät pussilakanat koska ne oli iholle miellyttävimmät eikä suostunut pitämään vaatteita joissa oli huono olla joko epäsopivuuden tai pölyävän kuidun vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos valtavan paljon vastauksista. Minuakin on pesulaput häirinneet aina, ne on jo lapsena alettu ratkomaan pois, leikkaaminen ei riitä. Samoin kuulemma taaperona riisuin kaikki vaatteet pois, jos oli mitään ihoa ärsyttävää, niin äiti osasi heti sieltä asti katsoa, että mikä sopii ja mikä ei. Täyttä puuvillaa ei tarvitse olla, esim. pieniä määriä viskoosia siedän hyvin. Minäkään en siedä villaa suoraan iholla, mutta kun on vaatetta välissä, silloin se villaviltti on rauhoittava.
Tänä aamuna migreenioireet on palanneet. Äidillä ei ole migreeniä, mutta hän oli sitä mieltä, että kotona ollessa mieli on saanut rauhoittua kun sitä aistiärsykettä on niin vähän. Siellä on siis huonekaluistakin iso osa massiivipuuta, kun isän puolella sukua on monta taitavaa tekijää. Että siis tuo migreeni ei niinkään johtuisi mistään isommasta herkistymästä, vaan siitä, että nyt se kuormitus on muuttunut jatkuvaksi, kun kotona ei ole enää sitä rauhoittavaa ympäristöä. Alkuun tuntui, että miten ihmeessä pärjään, jos tämä olisi totta, että enhän voi vaikuttaa kuin omaan kotiympäristööni, mutta nyt on lähinnä helpottunut olo. Ehkä se riittää, jos vaihdan vain omat huonekalut (vähitellen) ja tekstiilit hetimmiten.
Kyllä se on varmaan vähitellen pakko myöntää, että näistä se johtuu. Googlettelin noista kroonisemman migreenin lääkkeettömistä hoidoista (kun tuo lääke ei nähtävästi oikein toimi) ja vinkkeinä lueteltiin monessa paikkaa juurikin koko hermoston rauhoittaminen.
-ap
Luultavasti sattumaa.